Alihankkijan aiheuttama vahinko — kenen vastuuvakuutuksesta se korvataan
Alihankkijan aiheuttama vahinko jää pääurakoitsijan vastuuvakuutuksen ulkopuolelle lähes poikkeuksetta. Kolmella yhtiöllä kuudesta siitä on oma ehtokohtansa, mutta lopputulos on yleensä sama myös niillä, joilla sitä ei ole.
Syy ei ole rajoitusehdon sanamuodossa vaan siinä, mihin pääurakoitsijan vastuu perustuu. Se on yleensä sopimus, ja sopimusvastuu on rajattu pois kaikkien yhtiöiden ehdoissa.
Päivitetty: 10.10.2026
Miltä alihankkijaehto näyttää vakuutusehdoissa
Ifillä alihankkijaa koskeva rajoitus on oma ehtokohtansa, ja se on kirjoitettu yhteen virkkeeseen ilman poikkeuksia.
- Yhtiö
- If
- Ehto
- rakennuspalvelut-VA kohta 5.2.6
- Voimassa
- 3.11.2024
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vakuutuksenottajan alihankkija, aliurakoitsija tai muu sopimuskumppani.
LähiTapiolalla ja Turvalla sama lause on sopimusvastuuta koskevan ehtokohdan kolmantena kappaleena, jolloin se jää helposti huomaamatta. Ehtokohdassa on ensin kaksi sopimusvastuuta koskevaa lausetta ja vasta niiden jälkeen alihankkijaa koskeva rajaus.
Fennian, Pohjolan ja Pohjantähden toiminnan vastuuvakuutuksen ehdoissa ei ole vastaavaa omaa kohtaa. Niillä asia ratkeaa sopimusvastuuta koskevan yleisen rajoitusehdon kautta.
- Yhtiö
- LähiTapiola
- Ehto
- VA1 kohta 2.4
- Voimassa
- 1.1.2025
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vakuutetun alihankkija, aliurakoitsija tai muu sopimuskumppani.
Miksi ehdon puuttuminen ei auta
Havainto siitä, että kolmella yhtiöllä kuudesta ei ole omaa alihankkijaehtoa, houkuttelee virheelliseen johtopäätökseen. Ehdon puuttuminen ei tarkoita, että vahinko korvattaisiin. Se tarkoittaa vain, että epäys perustuu toiseen ehtokohtaan.
Ratkaiseva kysymys on, mihin pääurakoitsijan vastuu alihankkijansa aiheuttamasta vahingosta perustuu. Se perustuu tyypillisesti sopimukseen. Pääurakoitsija vastaa tilaajalle koko urakasta, myös siitä osasta jonka hän on ostanut alihankintana, ja tämä vastuu syntyy urakkasopimuksesta. Ilman sopimusta pääurakoitsijalla ei yleensä olisi vastuuta toisen yrityksen työntekijän virheestä. Poikkeus on tilanne, jossa pääurakoitsija on itse ollut huolimaton, esimerkiksi alihankkijan valvonnassa.
Sopimusvastuuta koskeva rajoitusehto puolestaan on kaikkien kuuden yhtiön ehdoissa, ja se on kirjoitettu pääosin samalla logiikalla (Fennialla ehto koskee vastuuta, joka perustuu yksinomaan sopimukseen): vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista vastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta. Kun pääurakoitsijan vastuu alihankkijan työstä on nimenomaan sellaista vastuuta jota ei olisi ilman sopimusta, ehto puree suoraan.
Lopputulos on siis yleensä sama riippumatta siitä, onko yhtiöllä omaa alihankkijaehtoa vai ei. Pääurakoitsijan vakuutusyhtiö kieltäytyy yleensä korvaamasta vahinkoa, ja pääurakoitsijan on itse selvitettävä korvausvastuuasia vahingonkärsineen kanssa. Ero näkyy vain kielteisen päätöksen perustelussa: toisilla siinä lukee alihankkijaehdon numero, toisilla sopimusvastuuehdon numero.
Tämä selittää myös sen, miksi kysymys tulee yrityksille yllätyksenä. Urakkaketju on rakennusalan urakoissa normaali tapa tehdä työtä, ja vakuutus on otettu juuri sitä toimintaa varten. Vakuutuksen kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, kenen toiminnassa vahinko syntyi, vaan se mistä oma korvausvastuu juontuu. Kun vastuu tulee urakkasopimuksesta eikä omasta huolimattomuudesta, vakuutus ei sitä kata.
Sopimusvastuun rajoitusehto on oma kokonaisuutensa: milloin sopimukseen perustuva vahinko jää korvaamatta ja milloin ehto ei sovellu.
Alihankkijan oma vakuutus on eri asia
Kun pääurakoitsijan vakuutus ei korvaa, jäljelle jää alihankkijan oma vastuuvakuutus. Sen kohdalla asetelma on toinen, ja tämän eron ymmärtäminen ratkaisee usein sen, mistä korvausta kannattaa hakea.
Vakuutuslautakunnan ratkaisussa vuodelta 2019 aliurakoitsija vastasi urakkakohteen vedeneristystöistä pääurakoitsija S Oy:n kanssa tehdyn aliurakkasopimuksen perusteella. Pohjahuovan asennus oli kesken, kun aliurakoitsija sairastui äkillisesti eikä pystynyt huolehtimaan katon suojaamisesta. Kattoa ei suojannut myöskään pääurakoitsija, ja kohteeseen aiheutui vesivahinko.
Aliurakoitsijan oma vakuutusyhtiö epäsi korvauksen sopimusvastuuta koskevalla rajoitusehdolla: vahinko oli aiheutunut aliurakkasopimuksen mukaista suoritusvelvoitetta täytettäessä.
Lautakunta ei hyväksynyt tulkintaa. Se totesi, ettei sopimusvastuun rajoitus tarkoita, että kaikki sopimussuhteessa ilmenevät vahingot jäisivät korvauspiirin ulkopuolelle. Näin laaja tulkinta jättäisi toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiirin hyvin vähäiseksi, koska yrityksen toiminta perustuu aina sopimussuhteisiin. Ehdolla on rajattu pois vain ne laajemmat vastuut, joihin yritys on tavanomaisesta vahingonkorvausvastuustaan poiketen erikseen sitoutunut. Asiassa oli kyse aliurakoitsijan omaan huolimattomuuteen perustuvasta tavanomaisesta vastuusta, ei erikseen annetusta takuusta tai sitoumuksesta.
Ratkaisussa on vielä yksi kohta, joka kannattaa panna merkille. Lautakunta totesi erikseen, ettei sillä ollut merkitystä, että pääurakoitsija oli urakkasopimuksen perusteella myös vastuussa vahingosta tilaajaan nähden. Kaksi eri vastuuta ja kaksi eri vakuutusta arvioidaan siis erikseen, kumpikin omien ehtojensa mukaan.
Aliurakoitsija sairastui kesken vedeneristystyön eikä huolehtinut katon suojaamisesta, eikä sitä suojannut pääurakoitsijakaan. Kohteeseen tuli vesivahinko. Korvausta haettiin aliurakoitsijan omasta toiminnan vastuuvakuutuksesta. Riita koski vastuun perustetta: oliko vastuu rajoitusehdossa tarkoitettua sopimusvastuuta, koska työ tehtiin aliurakkasopimuksen perusteella, vai tavanomaista vahingonkorvausvastuuta omasta huolimattomuudesta.
Ehtokohta on kolmella kuudesta
Erilliseltä ehtokohdalta on käytännön merkitystä lähinnä siinä, kuinka helposti epäys on perusteltavissa. Sanamuodot poikkeavat toisistaan sen verran, että kannattaa katsoa mitä omassa vakuutuksessa lukee.
If rakennuspalvelut-VA (3.11.2024), LähiTapiola VA1 ja Turva VA1 (1.1.2025), Fennia YT300 (1.1.2026), Pohjola Vakuutus VA 01 (1.1.2025), Pohjantähti VA340 (1.1.2026). Vakuutuskirjaan merkitty erityisehto voi muuttaa tilanteen.
Yksi ero on kuitenkin aito. Ifin, LähiTapiolan ja Turvan ehto rajaa pois alihankkijan aiheuttaman vahingon riippumatta siitä, mihin pääurakoitsijan vastuu perustuu. Kolmella muulla epäys edellyttää sen osoittamista, että vastuu on nimenomaan sopimusperusteista. Käytännössä se on helppo osoittaa, mutta poikkeuksellisissa tilanteissa asetelma voi olla toinen. Näin on esimerkiksi silloin, kun pääurakoitsija on itse ollut huolimaton alihankkijan valvonnassa.
Mitä pääurakoitsija voi tehdä
Kun oma vakuutus ei korvaa, jäljellä on kolme reittiä, ja ne kannattaa käydä läpi tässä järjestyksessä.
Alihankkijan oma vastuuvakuutus.
Vahingonkärsineen vaatimus voidaan ohjata suoraan sille, joka vahingon aiheutti. Alihankkijan omassa vakuutuksessa kyse on tämän omasta huolimattomuudesta, eli tavanomaisesta vahingonkorvausvastuusta, jota sopimusvastuuehto ei rajaa pois. Tätä tukee edellä käsitelty lautakuntaratkaisu, vaikka se ei ratkaissut korvattavuutta lopullisesti.
Regressi alihankkijaa kohtaan.
Jos pääurakoitsija joutuu itse maksamaan vahingon tilaajalle, hän voi vaatia summan alihankkijalta. Tällöin kannattaa varmistaa, että alihankkijalla ylipäätään on voimassa oleva vastuuvakuutus ja riittävä vakuutusmäärä.
Sopimusehdot ennen urakkaa.
Vaatimus alihankkijan vastuuvakuutuksesta ja sen vähimmäismäärästä on tavanomainen ehto aliurakkasopimuksissa, ja se on käytännössä ainoa ennakolta toimiva suoja. Vakuutustodistus kannattaa pyytää ennen töiden alkua, ja siinä on omat sudenkuoppansa. Niistä lisää: mitä vakuutustodistus ei kerro.
Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 on omat määräyksensä urakoitsijan vastuuvakuutuksesta, ja kun YSE on liitetty sopimukseen, vaatimukset tulevat sitä kautta voimaan koko ketjuun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pääurakoitsija voi edellyttää aliurakoitsijalta samaa vakuutusmäärää jota tilaaja edellyttää häneltä itseltään. Ilman tätä ehtoketjua pääurakoitsija kantaa erotuksen omalla riskillään.
Vakuutustodistusta pyydettäessä kannattaa muistaa yksi asia: todistus kertoo että vakuutus on olemassa, mutta ei sitä mitä se kattaa. Se ei ole osa vakuutussopimusta eikä siitä näy rajoitusehtoja, voimassaoloaluetta tai jäljellä olevaa vakuutusmäärää. Jos aliurakan riski on merkittävä, oikea pyyntö on vakuutuskirjan asianomainen kohta tai yhtiön kirjallinen vahvistus.
Jos alihankkijalla ei ole vakuutusta tai se on riittämätön, vahinko jää lopulta pääurakoitsijan maksettavaksi. Tämä on syy siihen, miksi aliurakoitsijan vakuutusturvan tarkistaminen ei ole muodollisuus vaan riskienhallintaa.
Kun kielteinen päätös nojaa alihankkijaehtoon
Tarkista ensin, kenen vakuutuksesta korvausta on haettu. Jos hakijana on pääurakoitsija ja vahingon aiheutti alihankkija, kielteinen päätös on todennäköisesti oikea. Silloin työ kannattaa suunnata korvauksen hakemiseen alihankkijan omasta vakuutuksesta sen sijaan, että omasta päätöksestä valitetaan.
Jos taas hakijana on alihankkija itse ja epäys perustuu sopimusvastuuseen, tilanne on toinen. Silloin kannattaa katsoa tarkkaan, mihin vastuu perustuu: omaan huolimattomuuteen työsuorituksessa vai erikseen annettuun sitoumukseen. Ensimmäisessä tapauksessa rajoitusehto ei sovellu, vaikka työ olisi tehty sopimuksen perusteella.
Samaan vahinkoon voi soveltua useampi rajoitusehto yhtä aikaa. Erityisen usein alihankkijavahingoissa esiin nousee myös työn kohteena olevaa omaisuutta koskeva ehto, koska urakan kohde on määritelmällisesti työn kohde. Kaikki korvausta rajaavat ehdot on listattu yhteen paikkaan.
Usein kysyttyä
Eväsikö vakuutusyhtiö korvauksen alihankkijan aiheuttamasta vahingosta?
Käyn korvauspäätöksen ja vakuutusehdot läpi ja kerron, mistä vakuutuksesta korvausta kannattaa hakea. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
PYYDÄ ILMAINEN ARVIO