Konsulttivastuuvakuutus — suunnittelijan ja konsultin vastuun turva
Konsulttivastuuvakuutus korvaa vahingot, jotka aiheutuvat virheestä suunnitelmassa, laskelmassa, piirustuksessa, neuvossa tai ohjeessa. Se kattaa kaikki kolme vahinkolajia: henkilö-, esine- ja varallisuusvahingon.
Yleisin syy kielteiseen päätökseen on se, että korvausta haetaan oman työn uudelleen tekemisestä.
Mitä konsulttivastuuvakuutus korvaa
Konsulttivastuuvakuutus on tarkoitettu yrityksille, jotka tarjoavat teknistä suunnittelua ja konsultointia: arkkitehdeille, rakennesuunnittelijoille, LVI- ja sähkösuunnittelijoille, rakennuttajakonsulteille ja valvojille. Näiden toimintaan liittyy kahdenlainen riski. Virheellinen suunnitelma voi aiheuttaa tilaajalle pelkkiä ylimääräisiä kustannuksia, mutta se voi myös johtaa siihen, että jotain menee rikki tai joku loukkaantuu.
Juuri siksi varallisuusvastuuvakuutus ei riitä suunnittelualalle. Se korvaa vain puhtaita varallisuusvahinkoja. Toiminnan vastuuvakuutus ei sekään auta, koska konsultoinnissa aiheutetut vahingot on siinä rajattu ulos omalla ehtokohdallaan. Konsulttivastuuvakuutus on ainoa tuote, joka kattaa kaikki kolme vahinkolajia yhdessä.
Vakuutus kattaa vahinkoja sekä sopimuskumppanille että kolmansille osapuolille. Osalla yhtiöistä korvattavuus edellyttää lisäksi, että virhe on todettavissa konsultin laatimasta kirjallisesta tai sähköisestä dokumentista. Se on merkityksellinen rajaus: suullisesti annettu ohje voi jäädä vakuutuksen ulkopuolelle, vaikka se olisi aiheuttanut saman vahingon kuin virheellinen piirustus. Fennialla on lisäksi IT-alalle oma tuotteensa YT310, joka kattaa ohjelmistokehityksen, IT-konsultoinnin, ylläpidon, digitaalisen markkinoinnin ja pilvipalvelut.
Yleisin epäysperuste: työn uudelleen tekeminen
Kokemukseni mukaan selvästi yleisin syy, jolla korvaus jää konsulttivastuuvakuutuksesta saamatta, on se, että korvausta haetaan konsultin oman työn uudelleen suorittamisesta. Rajoitusehto soveltuu, eikä työn uudelleen tekemistä korvata, vaikka työssä olisi ollut virhe.
Raja on selkeämpi kuin miltä se ensin näyttää, ja se kannattaa osata piirtää itse ennen kuin vahinkoilmoitus lähtee.
Ei korvata: jos virhe voidaan oikaista sillä, että konsultti tekee piirustuksen, suunnitelman tai ohjeen uudelleen, korvattavaa vahinkoa ei synny. Kyse on sopimuksen täyttämisestä oikein, ei vahingonkorvauksesta toiselle. Virheen korjaaminen ei tässä tilanteessa edellyttänyt mitään muuta työtä kuin sen työn tekemistä uudelleen, joka oli alun perinkin tilattu.
Korvataan: jos virheen seurauksena tilaajalle aiheutuu ylimääräisiä kuluja, joita ei olisi syntynyt ilman virhettä, ne ovat vakuutuksesta korvattavia. Tilaaja joutuu muuttamaan sopimuksessa sovittua tilauksen sisältöä, tilaamaan väärän kokoisia osia, purkamaan jo tehtyä työtä tai teettämään muilla suunnittelijoilla lisätyötä. Näissä vahinko kohdistuu johonkin muuhun kuin konsultin omaan työsuoritukseen.
Käytännön ero näkyy hyvin esimerkissä, jossa arkkitehti oli ilmoittanut rakennuttajalle väärän kokoiset kääntöovet. Oikean kokoisten ovien hinta ei ollut vahinkoa, koska ne olisi jouduttu hankkimaan joka tapauksessa. Vahinkoa oli väärien ovien kustannus vähennettynä sillä, mitä ne saatiin jälleenmyynnistä. Sama laskutapa toimii useimmissa suunnitteluvirheissä: vahinkoa on se erotus, joka jää jäljelle kun verrataan toteutunutta siihen, mitä olisi tapahtunut ilman virhettä.
KSE ratkaisee konsultin vastuun, ei sopimus
Moni kotimainen vakuutusyhtiö on kirjoittanut ehtonsa niin, että vakuutus kattaa vain sen korvausvastuun, joka konsultilla olisi konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen eli KSE:n mukaan, myös silloin kun KSE:tä ei ole sopimukseen otettu.
Tästä syntyy aukko, joka jää helposti huomaamatta. KSE 2013 -ehtojen kohdan 3.2.3 mukaan konsultin vahingonkorvausvastuun yläraja on tavallisessa huolimattomuudessa enintään palkkion määrä. Jos tilaaja vaatii sopimukseen KSE:stä poikkeavia vastuita tai jos sopimukseen sovelletaan jonkin toisen alan ehtoja (julkisissa hankinnoissa JYSE, kansainvälisissä hankkeissa FIDIC), konsultti voi sitoutua vastuuseen, jota hänen oma vakuutuksensa ei kata.
Ero näkyy myös korvausmäärässä. Osalla yhtiöistä ehto on kirjoitettu niin, että vakuutuksesta korvataan enintään palkkiota vastaava osuus, vaikka sopimuksessa olisi KSE:n sallimalla tavalla sovittu korkeammasta enimmäisvastuusta. Osalla vakuutus kattaa myös palkkiota suuremman vastuun, jos siitä on erikseen sovittu eikä vakuutusmäärä ylity. Tämä on yksi harvoista kohdista, joissa vakuutusyhtiön valinnalla on suora vaikutus siihen, mihin sopimuksiin yritys voi turvallisesti sitoutua.
Käytännön johtopäätös on yksinkertainen: kun tilaaja esittää sopimukseen vastuuehtoa, joka poikkeaa KSE:stä, se kannattaa tarkistaa omasta vakuutuksesta ennen allekirjoitusta eikä vasta vahingon jälkeen. Vakuutusyhtiö arvioi korvausvastuuta KSE:n perusteella riippumatta siitä, mitä sopimuksessa lukee.
Kuluttaja-asiakkaisiin tätä rajausta ei tyypillisesti sovelleta. Kuluttajansuojalaki on pakottavaa oikeutta, josta ei voi sopia kuluttajan vahingoksi, joten KSE:n vastuunrajoitukset eivät sido kuluttajasuhteessa. Myöskään välillisten vahinkojen rajoitusehtoa ei tyypillisesti sovelleta kuluttaja-asiakkaiden kohdalla.
Kun konsulttivakuutuksen rajoitusehtoa venytetään
Konsulttivastuuvakuutuksissa on rajoitusehto, joka sulkee pois vahingon, joka aiheutuu siitä, ettei rakennus tai tuote ole ulkonäöltään onnistunut. Ehto on tarkoitettu makuasioihin: valmis lopputulos ei miellytä. Vakuutuslautakunnan ratkaisu vuodelta 2018 osoittaa, kuinka helposti sitä sovelletaan myös selvään suunnitteluvirheeseen.
Arkkitehtitoimisto A Oy oli suunnitellut rakennuksen, jonka julkisivun metalliosien tuli sävyltään vastata tulevan vuokralaisen liiketunnuksen väriä. A Oy:n suunnittelija merkitsi urakoitsijalle toimitettuihin julkisivukuviin ja maalausohjeisiin väärän värikoodin, ja osat maalattiin väärällä sävyllä. Virhe havaittiin vasta kun vuokralainen kävi työmaakierroksella. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen ulkonäköä koskevalla rajoitusehdolla.
Lautakunta kiinnitti huomiota siihen, ettei rajoitusehdossa puhuta konsultin virheen aiheuttamasta vahingosta, vaan siitä ettei kohde ole ulkonäöltään onnistunut. Sanaa ”onnistuminen” ei ollut ehdoissa määritelty. Vakuutuksen perusajatus on korvata tilaajalle aiheutuneita vahinkoja silloin, kun vastuu perustuu virheeseen piirustuksissa, työselosteissa, neuvoissa tai ohjeissa, ja juuri tällaisesta virheestä oli kyse. Lautakunta katsoi, ettei rajoitusehdossa ollut tarkoitettu tilannetta, jossa ulkonäkö epäonnistuu konsultin merkintä- tai määrittelyvirheen johdosta, vaan sitä että ulkonäön suunnittelussa on muutoin epäonnistuttu.
Äänestystulos kannattaa panna merkille. Kolme jäsentä olisi soveltanut rajoitusehtoa sillä perusteella, että ehto koskee lopputulosta eikä toiminnan sisältöä, ja että väri on ehdossa nimenomaisesti mainittu ominaisuus. Tulkinta ei siis ollut itsestään selvä kumpaankaan suuntaan. Se on hyvä muistutus siitä, että laveasti kirjoitettuun rajoitusehtoon nojaava kielteinen päätös on harvoin niin lopullinen kuin miltä se paperilla näyttää.
Konsulttikohtaiset rajoitusehdot
Konsulttivastuuvakuutuksessa on joukko rajoituksia, joita muissa vastuuvakuutuslajeissa ei ole lainkaan. Ne kohdistuvat suunnittelutyön tyypillisiin virhetilanteisiin, ja ne toistuvat yhtiöillä samansisältöisinä mutta eri numeroilla.
Fennia YT305 (1.1.2022) ja Turva VA60 (1.1.2014). Molemmilla lisäksi rajoitukset louhinta- ja räjäytystyölle, kuntoarvioinnille ja julkisille hankinnoille.
Alikonsulttiehto on näistä se, johon voi itse vaikuttaa etukäteen. Fennian ehdon molemmat edellytykset ovat kirjallisia ja tarkistettavissa: sopimus on tehtävä kirjallisena ja siihen on kirjattava alikonsultin velvollisuus pitää voimassa oma konsulttivastuuvakuutus. Jos jompikumpi puuttuu, alikonsultin virheestä aiheutunut vahinko jää oman vakuutuksen ulkopuolelle. Vastaava logiikka toistuu alihankkijoiden aiheuttamissa vahingoissa toiminnan vastuuvakuutuksessa.
Kun konsulttivastuuvakuutuksesta tulee kielteinen päätös
Ensimmäinen kysymys on, mihin vaatimus kohdistuu. Jos tilaaja vaatii korvausta siitä, että suunnitelma on tehtävä uudelleen, päätös on todennäköisesti oikea eikä muutoksenhaku johda mihinkään. Jos tilaaja vaatii korvausta kuluista, joita virhe aiheutti muualla, kuten purkutyöstä, väärin tilatuista osista, muiden suunnittelijoiden lisätyöstä ja aikataulun muuttamisesta, kyse on eri asiasta, ja epäys näiden osalta kannattaa riitauttaa erikseen.
Vaatimus kannattaa siis eritellä. Yksi ja sama korvausvaatimus sisältää usein molempia eriä, ja jos ne esitetään yhtenä summana, vakuutusyhtiön on helppo hylätä koko vaatimus työn uudelleen tekemisenä. Eritelty vaatimus pakottaa yhtiön ottamaan kantaa jokaiseen erään omanaan.
Toinen tarkistuskohta on rajoitusehdon sanamuoto. Kuten ulkonäköratkaisu osoittaa, laveasti kirjoitettua rajoitusta sovelletaan päätöksissä usein laajemmin kuin sen sanamuoto ja tarkoitus antavat myöten. Kannattaa lukea ehto kokonaisuutena ja kysyä, mitä sillä on ollut tarkoitus rajata pois.
Yleisin virhe muutoksenhaussa on keskittyä päätöksessä oleviin faktavirheisiin. Päätöksessä voi olla vääriä päivämääriä tai epätarkka kuvaus tapahtumista, ja niiden oikaisemisesta tulee helposti koko oikaisupyynnön sisältö. Faktavirheen korjaaminen ei kuitenkaan yksin muuta päätöstä. Ratkaisevaa on vedota niihin seikkoihin, jotka ovat vakuutusehtojen kannalta merkityksellisiä.
Usein kysyttyä
Hylättiinkö vaatimus työn uudelleen tekemisenä?
Käyn korvauspäätöksen ja vaatimuserittelyn läpi ja kerron, mitkä erät kuuluvat rajoitusehdon piiriin ja mitkä eivät. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
PYYDÄ ILMAINEN ARVIO