Vastuuvakuutus rakennusalalla — urakkaketju ratkaisee kenen vakuutus korvaa

Rakennusalan vastuuvahingoissa kiista koskee harvoin sitä, tapahtuiko vahinko. Se koskee sitä, kenen vastuusta on kysymys ja mihin se perustuu. Pääurakoitsija vastaa tilaajalle koko urakasta, myös aliurakkana ostetusta osasta. Se vastuu syntyy kuitenkin urakkasopimuksesta, ja sopimusvastuu on rajattu pois kaikkien yhtiöiden ehdoissa.

Poikkeus on olemassa ja se on rakennusalalla merkittävä: jos pääurakoitsija on itse laiminlyönyt valvontavelvoitteensa, vastuu ei ole enää yksinomaan sopimukseen perustuvaa. Silloin myös vakuutus voi tulla kyseeseen.

Mitä rakennusalan vastuuvakuutus korvaa

Toiminnan vastuuvakuutus korvaa rakennustyössä toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, josta yritys on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Rakennusalalla tämä kaava kohtaa kolme toistuvaa poikkeusta: sopimusvastuun, työn kohteena olevan omaisuuden ja oman työn korjaamisen. Ne selittävät valtaosan kielteisistä päätöksistä.

Ifillä rakennusalalle on oma vakuutustuotteensa, jonka ehdot poikkeavat yleisestä toiminnan vastuuvakuutuksesta muun muassa maanrakennustyön ja tulityön suojeluohjeissa. Muilla yhtiöillä rakennusliike ostaa saman tuotteen kuin mikä tahansa yritys, ja toimialakohtaiset erot tulevat vakuutuskirjan merkinnöistä ja erityisehdoista.

water_damage

Sääsuojan pettäminen

Vesikattotyössä avoin katto kastuu, ja vahinko ulottuu rakennuksen sisäosiin. Tyypillisesti suurin yksittäinen vahinkotyyppi euroissa.

groups

Aliurakoitsijan virhe

Vahingon aiheuttaa toinen yritys, mutta vaatimus tulee pääurakoitsijalle. Kenen vakuutuksesta korvausta haetaan, ratkaisee lopputuloksen.

apartment

Naapurikiinteistön vaurio

Työmaan vieressä oleva rakennus vaurioituu. Kysymys on siitä, kuuluiko se työn ennakoitavaan vaikutuspiiriin ja siten suojausvelvoitteen alaisuuteen.

local_fire_department

Tulityöstä alkanut palo

Hitsaus, kuumailmapuhallin tai bitumikattotyö. Korotettu omavastuu on 10 tai 25 prosenttia vahingosta yhtiöstä riippuen.

Urakkaketju ja valvontavastuu

Kaikkien kuuden yhtiön ehdoissa on rajoitus, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu yksinomaan sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen. Sana yksinomaan on tässä koko kysymys.

Kun aliurakoitsija tekee virheen ja tilaaja vaatii korvausta pääurakoitsijalta, pääurakoitsijan vastuu syntyy urakkasopimuksesta. Ilman sopimusta hänellä ei olisi minkäänlaista vastuuta toisen yrityksen työntekijän virheestä. Tämä on rajoitusehdon ydinaluetta, ja lopputulos on selvä.

Asetelma muuttuu, jos pääurakoitsijalla on ollut oma velvoite, jonka hän on laiminlyönyt. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan aliurakan tilaajana toimivalla pääurakoitsijalla on valvontavelvoite, ja jos urakkasuorituksessa on ollut virhe, joka olisi normaalissa valvonnassa ollut selvästi havaittavissa, vastuu ei enää perustu yksinomaan sopimukseen. Silloin kyse on omasta tuottamuksesta, ja vakuutus voi tulla kyseeseen.

Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että valvontaväite auttaisi aina. Se toimii vain silloin, kun virhe oli sellainen, että se olisi pitänyt havaita. Jos pääurakoitsija on antanut asianmukaisen ohjeen eikä hänellä ollut syytä epäillä aliurakoitsijan kykyä noudattaa sitä, oma tuottamus jää näyttämättä ja jäljelle jää pelkkä sopimusvastuu.

Kaksi ratkaisua yhdessä antavat käytännön ohjeen. Työohjeiden ja valvonnan dokumentointi on rakennusalalla kaksiteräinen: se suojaa pääurakoitsijaa korvausvastuulta tilaajaan nähden, mutta samalla se voi olla ainoa peruste, jolla oma vakuutus saadaan korvaamaan. Työmaapäiväkirjan merkinnät ovat siksi vakuutusasiakirjoja siinä missä sopimusasiakirjojakin.

Alihankkijan aiheuttamaa vahinkoa ja sen ehtoperustaa käsitellään laajemmin erikseen, myös sitä, kenen vakuutuksesta alihankkijan virhe korvataan.

Työn kohteena oleva omaisuus ja oman työn korjaaminen

Rakennustyömaalla työn kohteen rajaaminen on vaikeampaa kuin muilla toimialoilla, koska työn tulos on osa valmista rakennetta. Kun asennus osoittautuu virheelliseksi, sen korjaaminen edellyttää ympäröivien rakenteiden avaamista, ja rajanveto korvattavan vahingon ja korjauskustannuksen välillä kulkee jossain niiden sisällä.

Kaikilla kuudella yhtiöllä on kaksi erillistä ehtoa, jotka osuvat tähän: työn kohteena tai käsiteltävänä olevaa omaisuutta koskeva rajoitus ja virheellisesti suoritetun työn korjaamista koskeva rajoitus. Ne voivat soveltua samaan vahinkoon yhtä aikaa, jolloin yhden kumoaminen ei auta.

Ratkaisussa hylättiin myös vaatimus siitä, että ehtoja pitäisi kohtuullistaa. Perustelu on syytä lukea, koska se toistuu: vakuutusturvan laajuus on sopimuksenvarainen asia, eikä kohtuuttomuutta ole pelkästään se, että menetys on suuri. Rajoitusehdon soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Sisäänrakennetun turvan määrä vaihtelee, ja rakennusalalla ero on käytännössä ratkaiseva sen suhteen, kannattaako laajennus ostaa.

Työn kohteena oleva omaisuus · 6 yhtiötä
Yhtiö
Sisäänrakennettu turva
Laajennus
LähiTapiola
10 000 € vahinkoa kohden
Erillinen VA9 poistaa katon. Ilman sitä 10 000 euroa on yläraja jokaiselle vahingolle
Turva
10 000 € vahinkoa kohden
Erillinen VA9, sanamuoto identtinen LähiTapiolan kanssa
Pohjantähti
10 000 € vakuutuskaudessa
Katto koskee koko vakuutuskautta yhteensä, ei yksittäistä vahinkoa. Toinen vahinko samana vuonna jää käytännössä ilman turvaa
Fennia
ei työn kohteelle
Laajennus YT316: vahingon on ilmettävä kuuden kuukauden kuluessa teosta. Vuokratulle kiinteistölle erikseen 250 000 euroa
Pohjola Vakuutus
ei sisäänrakennettua
Erityisehto 321. Sen vakuutusmäärä ei ole osa perusvakuutusmäärää, joten turva on aito lisä
If
sisältyy tuotteeseen
Rakennuspalvelujen omassa tuotteessa haltuun otettu omaisuus palautetaan turvaan ilman erillistä euromäärää

LähiTapiola VA1 ja Turva VA1 kohta 2.1 (1.1.2025), Pohjantähti VA340 kohta 5.3 (1.1.2026), Fennia YT300 kohdat 2.2 ja 2.3 (1.1.2026) sekä YT316 (1.1.2020), Pohjola Vakuutus VA 01 kohta 3.2.3 (1.1.2025) ja VA 04 erityisehto 321 (1.1.2025), If rakennuspalvelut-VA kohdat 5.2.11 ja 5.3.1 (3.11.2024).

Oman työn korjaamista koskeva rajoitus on kaikilla, mutta se ei ole kaikilla samassa dokumentissa. LähiTapiolalla ja Turvalla se on vastuuvakuutusten yhteisissä ehdoissa, ei toiminnan vastuuvakuutuksen omissa ehdoissa. Urakoitsija, joka lukee vain vakuutuskirjassa mainitun tuote-ehdon, ei löydä sitä lainkaan.

Tulityö, kattotyö ja korotetut omavastuut

Rakennusalalla omavastuu ei ole yksi luku vakuutuskirjassa. Tulityöstä, vedeneristys- ja kattotyöstä sekä maankaivusta aiheutuneissa vahingoissa sovelletaan korotettua omavastuuta, ja se lasketaan prosentteina vahingon määrästä. Suurissa vahingoissa erotus on kymmeniä tuhansia euroja.

Tulityövahingon omavastuu · 6 yhtiötä
Yhtiö
Omavastuu
Ilman tulityökorttia
If
25 % väh. 3× omavastuu, enint. 16 000 €
Palovahinkoa ei korvata lainkaan. Korvauskatto tulityön palovahingoissa on lisäksi miljoona euroa
Pohjola Vakuutus
10 % väh. 3 000 €, enint. 20 000 €
Sama omavastuu koskee myös vedeneristystyötä ja tärinävahinkoja. Suojeluohje edellyttää korttia ja kirjallista tulityölupaa
Fennia
10 % väh. 2 000 €, enint. 20 000 €
Sama omavastuu kattotyön sade- ja sulamisvesivahingoissa sekä maankaivussa. Suojeluohjeen laiminlyönnistä korvausta voidaan alentaa tai se evätä
LähiTapiola
10 % väh. 2 000 €, enint. 20 000 €
Palovahinkoa ei korvata lainkaan ilman korttia. Sama omavastuu koskee katto- ja vedeneristysalan tulitöitä
Turva
10 % väh. 2 000 €, enint. 20 000 €
Sanamuoto identtinen LähiTapiolan kanssa
Pohjantähti
ei erillistä
Ehdoissa ei ole tulityön korotettua omavastuuta. Ilman korttia tehdyn tulityön palovahinkoa ei kuitenkaan korvata lainkaan

If rakennuspalvelut-VA kohta 5.2.16 ja suojeluohje 8 (3.11.2024), Pohjola Vakuutus VA 01 kohdat 4.1 ja 7.7 (1.1.2025), Fennia YT300 kohdat 3.1 ja 4.1 sekä suojeluohje YTS15 (1.1.2026 ja 1.11.2016), LähiTapiola VA1 ja Turva VA1 kohdat 2.16 ja 3 (1.1.2025), Pohjantähti VA340 kohta 5.28 (1.1.2026).

Katto- ja vedeneristystyössä kahdella yhtiöllä on lisäksi oma suojeluohjeensa, joka edellyttää etukäteen laadittua suojaussuunnitelmaa. Ifillä sen laiminlyönti nostaa omavastuun 25 prosenttiin, Pohjolalla 10 prosenttiin. Suunnitelma on siis paitsi työturvallisuusasiakirja myös se dokumentti, jolla omavastuu pidetään normaalina.

Mitä rakennusliike voi tehdä

Selvitä ensin, kenen vakuutuksesta korvausta on haettu. Jos hakijana on pääurakoitsija ja vahingon aiheutti aliurakoitsija, kielteinen päätös on lähtökohtaisesti oikea. Silloin työ kannattaa suunnata korvauksen hakemiseen aliurakoitsijan omasta vakuutuksesta sen sijaan, että omasta päätöksestä valitetaan.

Etsi oma tuottamus, jos sellaista on. Valvontavelvoitteen laiminlyönti on ainoa reitti, jolla pääurakoitsijan oma vakuutus voi korvata aliurakoitsijan virheen aiheuttaman vahingon. Se edellyttää, että virhe oli ammattilaiselle selvästi havaittava, ja siitä on esitettävä näyttöä.

Vaadi vakuutustodistus ennen töiden alkua. Kun YSE 1998 on liitetty sopimukseen, vaatimukset urakoitsijan vastuuvakuutuksesta tulevat voimaan koko ketjuun. Todistus kertoo kuitenkin vain sen, että vakuutus on olemassa, ei sitä mitä se kattaa. Todistuksen tyypilliset aukot on käyty läpi oppaassa.

Katso vakuutuskirjan erityisehdot ennen uudentyyppistä urakkaa. Räjäytys- ja louhintatyö on rajattu pois neljällä yhtiöllä kuudesta, ja turva palautetaan erillisellä erityisehdolla. Ensimmäinen louhintaa sisältävä urakka on tyypillinen tilanne, jossa vakuutus jää tarkistamatta.

Pura kielteinen päätös kululajeittain. Oman työn korjaamisen rajoitus kattaa korjaustyön ja sen edellyttämän purkamisen, mutta ei vahingon selvittämistä eikä torjuntaa. Yhtiöt käsittelevät vaatimuksen usein yhtenä summana, jolloin osa kuluista jää tutkimatta.

Usein kysyttyä

Ei lähtökohtaisesti. Yrityksen vastuu alihankkijansa aiheuttaman vahingon korvaamisesta voisi perustua vain sopimukseen, joten vahinko jäisi korvaamatta sopimusvastuuta koskevan rajoitusehdon perusteella. Rajanveto on käyty tarkemmin läpi sivulla alihankkijan aiheuttama vahinko.
Sitä, että urakkasuorituksessa oli virhe, joka olisi ollut normaalissa valvonnassa selvästi havaittavissa, eikä siitä huomautettu. Jos valvontaurakkaan sovelletaan YSE:ä, sen ehtokohdat 61 ja 62 määrittelevät menettelyn.
Ei. Vakuutuksesta ei korvata oman virheellisen suorituksen tekemistä uudelleen siinäkään tapauksessa, että työn tekee joku muu. Vakuutuksesta voidaan kuitenkin korvata ylimääräisiä kuluja, joita ei olisi syntynyt ilman virheellistä suoritusta.
Louhintatyön vastuuvakuutus on aina syytä varmistaa erikseen suoraan vakuutusyhtiöstä. Tyypillisesti louhinta- ja räjäytystyö on rajattu pois, mutta tässä on yhtiökohtaisia eroja.
Tulitöissä on monesti normaalia suurempi omavastuu. Se saattaa olla esimerkiksi 10 prosenttia vahingon määrästä, vähintään 2 000–3 000 euroa ja enintään 16 000–20 000 euroa.
Mikäli aliurakoitsijan aiheuttamaan vahinkoon voi saada korvausta omasta vastuuvakuutuksesta, mutta aliurakoitsijalla ei ole ollut tarvittavia tulityökortteja ja lupia, vakuutusyhtiöllä on oikeus alentaa korvausta tai evätä se kokonaan. Tässä pitää kuitenkin huomioida yleinen rajoitus siitä, että aliurakoitsijat eivät tyypillisesti kuulu vakuutuksen piiriin lainkaan. Silloin ei ole väliä, minkä työn yhteydessä aliurakoitsija vahingon aiheuttaa, koska vahinkoa ei jo tämän vuoksi korvata.
Ei voi. Kohtuullistaminen ei ole mahdollista pelkästään sillä perusteella, että korvaamatta jäävä vahinko on suuri.
Ei riitä. Todistus kertoo vakuutuksen voimassaolon, ei sen sisältöä: rajoitusehdot, voimassaoloalue eivätkä jäljellä oleva vakuutusmäärä näy siitä. Merkittävässä urakassa kannattaa pyytää nähtäväksi vakuutuskirjan kohta, joka koskee sopimuksen edellyttämää turvaa. Todistus ei siis korvaa vakuutuskirjaa.

Kattaako vakuutus urakkaketjun?

Rakennusalalla vastuu jakautuu tilaajan, urakoitsijan ja aliurakoitsijan kesken, eikä vakuutus seuraa sitä jakoa itsestään. Vahingon jälkeen päätöksestä saa maksuttoman arvion, ja sitä ennen turvasta voi keskustella maksuttomassa puhelussa.

PYYDÄ ILMAINEN KONSULTOINTI