Tarkistuslista vastuuvakuutuksen valintaan — kymmenen kohtaa tarjouksesta
Vastuuvakuutustarjoukset näyttävät keskenään samanlaisilta. Ero ei ole hinnassa vaan siinä, mitä tarjouksen liitteenä olevat ehdot rajaavat pois, ja se selviää vasta vahingon satuttua.
Tämä lista on tarkoitettu käytäväksi läpi tarjouspaperi kädessä ennen allekirjoitusta. Kymmenen kohtaa, jokaisesta mitä katsotaan ja miksi se ratkaisee.
Miksi tarjouksia ei voi verrata hinnalla
Suurin osa suomalaisista vakuutusyhtiöistä rakensi aikanaan vastuuvakuutuksensa samojen malliehtojen pohjalta, ja siksi ehdot muistuttavat yhä toisiaan. Kilpailusääntelyn tiukennuttua ehtoja ei enää voi kopioida yhteisestä mallista, ja erot ovat kasvaneet. Kaksi tarjousta voi olla samanhintaista ja silti eri tuotetta.
Erot eivät myöskään ole siellä mistä niitä etsitään. Vakuutusmäärä on tarjouksen näkyvin luku, mutta se kertoo vain ylärajan. Ratkaiseva ero on rajoitusehdoissa ja niiden sisäänrakennetuissa poikkeuksissa, jotka eivät näy tarjouksen etusivulla lainkaan.
Tämä sivu on tarkistuslista, ei perusteluopas. Se kertoo mitä katsotaan ja mistä kohdasta. Päätöksenteon logiikka, eli missä järjestyksessä valinnat kannattaa tehdä ja miten laajennukset vaikuttavat hintaan, on käyty läpi sivulla miten valitsen oikean vastuuvakuutuksen.
Kymmenen kohdan tarkistuslista
Käy nämä läpi tarjouksesta ja sen liitteenä olevista ehdoista. Jos jokin kohta ei löydy paperista, se on kysymys myyjälle eikä oletus.
Lista on tarkoitettu toiminnan vastuuvakuutuksen tarjouksen läpikäyntiin. Sopimuskumppanin asettamat vähimmäistasot ovat eri asia ja ne tarkistetaan sopimuksesta, ei tarjouksesta.
Kaksi kohtaa listalta jää tavallisesti kokonaan katsomatta, koska ne eivät liity hintaan. Voimassaoloalue on tyypillisesti Suomi tai Pohjoismaat, ja sen ulkopuolella tehty työ jää vakuutuksen ulkopuolelle myös silloin kun kyse on yhdestä ainoasta keikasta. Alue kannattaa tarkistaa erityisesti, jos yritys tekee asennuksia tai huoltoja toimitetun laitteen mukana ulkomaille. Ilmoitusmääräaika puolestaan löytyy usein yleisistä sopimusehdoista eikä lajin omasta ehdosta, ja sen alkamishetki vaihtelee yhtiöittäin: toisilla se lasketaan siitä kun yritys havaitsi vahingon, toisilla vasta vaatimuskirjeen saapumisesta. Ero ratkaisee kokonaisia vahinkoja, ja se on käyty läpi vahinkoilmoitusta koskevalla sivulla.
Viimeinen kohta on se, joka jää useimmin tekemättä. Ehdot muuttuvat, ja vahinkoon sovelletaan sitä versiota, joka oli voimassa vakuutuskauden alkaessa. Kirjaa ehtotunnus ja päivämäärä ylös samalla kun tarjous hyväksytään, niin vertailu on mahdollista myöhemminkin.
Vakuutettu toiminta on listan tärkein kohta
Vastuuvakuutus on voimassa siinä toiminnassa, joka on merkitty vakuutuskirjaan. Jos vahinko syntyy työssä, jota merkintä ei kata, vakuutusyhtiö ei tutki korvausvastuuta lainkaan vaan toteaa asian jäävän vakuutuksen ulkopuolelle.
Esimerkki on yksinkertainen. Maanrakennustöitä varten vakuutuksen ottanut yritys aiheuttaa vahingon LVI-asennustyössä. Vahinkoa ei käsitellä, koska vahingon aiheuttanutta toimialaa ei ole vakuutettu. Yritys on silti vahingosta korvausvastuussa, joten lasku tulee sille itselleen.
Tarkista siis kolme asiaa. Ensinnäkin, vastaako merkintä sitä mitä yritys tosiasiassa tekee tänään eikä sitä mitä se teki vakuutusta ottaessaan. Toiseksi, kattaako se myös oheistyöt: moni urakoitsija tekee pieniä töitä oman päätoimialansa vierestä, ja juuri niissä syntyy vahinkoja. Kolmanneksi, onko merkintä kirjoitettu riittävän väljästi vai luetteloiko se yksittäisiä työlajeja, jolloin luettelon ulkopuolelle jäävä työ on vakuuttamaton.
Toiminnan muuttuessa merkintä on päivitettävä, eikä se tapahdu itsestään. Uusi palvelu, uusi työlaji tai laajennus toiselle paikkakunnalle kannattaa ilmoittaa vakuutusyhtiölle samassa yhteydessä kun siitä päätetään.
Neljä lukua luetaan yhdessä
Tarjouksessa on tyypillisesti neljä euromäärää, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Yksin luettuna mikään niistä ei kerro, paljonko vakuutuksesta oikeasti saa.
Vakuutusmäärä on enimmäiskorvaus yhdestä vahingosta. Se on tarjouksen näkyvin luku ja usein ainoa, jota vertaillaan.
Vakuutuskauden enimmäiskorvaus rajaa kaikkien saman kauden vahinkojen yhteissumman. Se on tyypillisesti kaksinkertainen vakuutusmäärään nähden, mutta ei aina, ja joillakin yhtiöillä se on merkitty vakuutuskirjaan eikä ehtoon. Kahden vahingon vuosi paljastaa eron.
Omavastuu vähennetään jokaisesta vahingosta erikseen. Tarkista, onko osalle vahinkotyypeistä sovittu korkeampi erityisomavastuu, koska se ei aina näy samassa kohdassa kuin perusomavastuu.
Rajoitusehtojen sisäänrakennetut turvat ovat pienempiä lukuja ehtotekstin sisällä. Työn kohteena olevalle tai suojausvelvoitteen alaiselle omaisuudelle voi olla esimerkiksi kymmenen tai sadan tuhannen euron turva, ja se on tosiasiallinen katto juuri niissä vahingoissa, jotka tällä alalla ovat tyypillisimpiä. Miljoonan euron vakuutusmäärä ei auta, jos vahinko osuu ehtoon, jonka oma raja on kymmenen tuhatta.
Vertailu kannattaa siksi tehdä oman toiminnan tyypillisimmän vahingon kautta: mikä on se vahinko, joka tällä alalla oikeasti sattuu, ja mikä luku siihen soveltuu.
Mitä tarjouksesta ei näy
Osa ratkaisevista eroista on vain ehtoliitteessä, ja niitä ei tarjouksen yhteenvedosta löydä.
Rajoitusehtojen aikarajat. Hitaasti syntyneitä vahinkoja koskevat ehdot vaihtelevat yhtiöittäin merkittävästi, ja aikarajaton ehto on käytännössä tiukempi kuin aikarajallinen, koska silloin tulkinta haetaan lautakuntakäytännöstä. Aikarajat ja niiden vaikutus on käyty läpi hitaasti syntyneitä vahinkoja koskevalla sivulla.
Yleiset sopimusehdot. Osa rajoituksista ei ole lajin omassa ehdossa vaan yhtiön yleisissä sopimusehdoissa, jotka ovat erillinen liite. Ilmoitusmääräaika ja sen alkamishetki löytyvät usein juuri sieltä.
Laajennusten tosiasiallinen sisältö. Ostettu laajennus ei aina poista sitä rajoitusta, jonka vuoksi se ostettiin. Laajennuksella voi olla oma vakuutusmääränsä, oma omavastuunsa ja omat rajauksensa, ja se voi koskea vain osaa siitä tilanteesta jota varten se hankittiin.
Näiden selvittäminen on myyjän tehtävä, mutta vastuu tarkistamisesta jää ostajalle enemmän kuin yleensä oletetaan.
Kolme kysymystä ennen allekirjoitusta
Nämä kysymykset kannattaa esittää kirjallisesti ja säilyttää vastaukset. Ne palvelevat kahta tarkoitusta: turva paranee, ja jos vahinko myöhemmin evätään, kirjeenvaihto on todiste siitä mitä vakuutukselta oli aihetta odottaa.
Kattaako vakuutus tämän työn? Kuvaa yrityksen toiminta konkreettisesti ja nimeä ne työlajit, jotka ovat toiminnan reunalla. Pyydä vahvistus siitä, että ne sisältyvät vakuutettuun toimintaan.
Mitkä ovat tämän vakuutuksen olennaiset rajoitukset minun alallani? Kysymys on tarkoituksella tässä muodossa. Yhtiön on kiinnitettävä huomiota turvan olennaisiin rajoituksiin, ja olennaisuus arvioidaan nimenomaan ostajan toiminnan kannalta. LVI-urakoitsijalle kosteusvahinkojen rajoitus on koko vakuutuksen tärkein kohta, kun taas konsulttitoimistolle se on sivuseikka.
Mitä tämä vakuutus ei korvaa siitä, mikä alallani tyypillisesti sattuu? Käänteinen kysymys tuottaa eri vastauksen kuin se, mitä vakuutus korvaa, ja tuo esiin ne aukot joita varten laajennuksia myydään.
Jos vahinko myöhemmin evätään rajoitusehdolla, josta ei myyntitilanteessa puhuttu, sillä on merkitystä. Vakuutussopimuslain mukaan sopimus on tällöin voimassa sen sisältöisenä kuin ostajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. Väite ratkeaa kuitenkin näytöllä, ja siksi kirjallinen kysymys ennen kauppaa on arvokkaampi kuin muistikuva jälkeenpäin. Perusteet on käyty läpi sivulla korvaus evätty, mitä tehdä.
Usein kysyttyä
Jäikö jokin listan kohta auki?
Tarkistuslista kertoo, mitä kysyä, mutta vastaukset riippuvat yrityksen omasta toiminnasta. Maksuttomassa puhelussa käydään tilanne läpi ilman sitoutumista.
PYYDÄ ILMAINEN KONSULTAATIO