Hallussa oleva vieras omaisuus — milloin rajoitusehto soveltuu ja milloin ei
Hallussa oleva vieras omaisuus on rajattu jokaisen suomalaisen yhtiön toiminnan vastuuvakuutuksen ulkopuolelle. Rajoitus koskee lainattua konetta, säilytettäväksi otettua tavaraa ja usein myös vuokrattua toimitilaa.
Ehto on kirjoitettu esineen ympärille, mutta riita ratkeaa lähes aina ajasta: oliko omaisuus vahinkohetkellä yhä yrityksen hallussa vai ei.
Miltä hallussa olevan vieraan omaisuuden rajoitusehto näyttää
Osa yhtiöistä on kirjoittanut hallussa olevan omaisuuden ja käsiteltävänä olevan omaisuuden kahdeksi eri ehtokohdaksi, osa yhdeksi. Jaottelulla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta se selittää miksi kielteisessä päätöksessä viitattu pykälänumero vaihtelee yhtiöittäin.
Fennialla säilytettävänä ja käsiteltävänä oleva omaisuus on erikseen kohdassa 2.3. LähiTapiola ja Turva ovat yhdistäneet kaiken yhteen kohtaan, jossa mainitaan samassa virkkeessä hallussa oleminen, työn kohteena oleminen, käsiteltävänä oleminen, huolehdittavana oleminen ja suojausvelvoite.
Työn kohteena olevaa omaisuutta ja suojausvelvoitetta käsitellään omalla sivullaan, koska niiden rajanveto on erilainen: siinä kysytään mitä oltiin tekemässä. Tällä sivulla on kyse siitä, kenen hallinnassa esine oli. Jos päätöksessä puhutaan työn kohteesta, lue työn kohteena olevaa omaisuutta koskeva sivu.
Riita ratkeaa kellosta, ei esineestä
Ehto on kirjoitettu esineen ympärille, mutta käytännössä lähes jokainen riita koskee aikaa. Kokemukseni mukaan tyypillisin ongelma on juuri se, milloin työväline tai muu omaisuus on ollut oikeasti hallussa, lainassa tai säilytettävänä. Rajoitusehto ei kysy, kenen esine on tai kuka sen omistaa. Se kysyy, missä tilassa esine oli sillä hetkellä kun vahinko aiheutui.
Ero näkyy selvimmin lainatilanteissa. Jos laite oli palautettu jo ennen kuin vahinko tapahtui, vakuutusyhtiö saattaa silti vedota lainassa tai säilytettävänä olevan omaisuuden rajoitusehtoon, vaikka lainaus oli todellisuudessa ehtinyt päättyä. Yhtiö näkee vahinkoilmoituksesta, että kyseessä on toisen yrityksen kone ja että sitä oli lainattu, ja soveltaa ehtoa sen perusteella. Sen tarkistaminen, oliko laina yhä voimassa vahinkohetkellä, jää sen varaan mitä ilmoituksessa lukee.
Tämän vuoksi on olennaista, että vakuutusyhtiölle kerrotaan tarkat faktat siitä, mikä tapahtumienkulku on oikeasti ollut aikajärjestyksineen. Kyse ei ole juridisesta argumentoinnista vaan siitä, että ilmoituksesta käy ilmi järjestys: milloin laite otettiin käyttöön, milloin se palautettiin, missä se oli vahinkohetkellä ja kuka sitä silloin hallitsi. Yksi lause siitä, että kone oli jo palautettu omistajalleen ja seisoi tämän omalla työpisteellä, ratkaisee koko ehdon soveltumisen.
Sama koskee säilyttämistä. Säilytettävänä oleminen edellyttää sopimusta säilyttämisestä. Kyse ei ole säilyttämisestä silloin, kun yritys on omasta aloitteestaan jättänyt työvälineensä kohteeseen yön yli tai kun asiakas on vain sallinut tavaran jäädä paikoilleen. Kannattaa myös tarkistaa, onko sopimus säilyttämisestä koskenut jotain tiettyä omaisuutta vai mitä tahansa esineistöä. Jälkimmäinen on harvinaisempi kuin päätöksistä voisi päätellä.
Lainaksi riittää hetken käyttö
Vakuutuslautakunnan ratkaisu vuodelta 2020 näyttää, kuinka matalalla hallussa olemisen kynnys on. Kaivinkoneurakoitsija A Oy oli ajanut oman työkoneensa kiinni suohon. Se sai naapuriyrityksen P Oy:n kaivinkoneen avukseen nostamaan konetta ylös. Nostotöiden aikana myös P Oy:n kaivinkone vajosi suohon ja vaurioitui, ja sen irrottamiseen tarvittiin vielä useamman yrityksen työpanos.
A Oy vaati omasta toiminnan vastuuvakuutuksestaan sekä noston kustannuksia että kaivinkoneen korjauskuluja. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen hallussa olevaa omaisuutta koskevalla rajoitusehdolla.
Lautakunta katsoi, että esinevahinkona oli pidettävä P Oy:n kaivinkoneen vaurioitumista, ja että kone oli vahingon tapahtuessa ollut A Oy:n käytössä sen oman työkoneen irrottamiseksi. Ratkaisuun sisältyy lause, joka kannattaa lukea huolella: rajoitus koskee jo sanamuotonsa perusteella muitakin kuin nimenomaisiin vuokra- tai lainasopimuksiin perustuvia käyttötilanteita. Kirjallista sopimusta ei siis tarvita, eikä sillä ole merkitystä, että käyttö kesti vain hetken ja tapahtui hätätilanteessa.
Ratkaisu kannattaa kääntää toisin päin. Jos hetkellinen avustava käyttö riittää tuomaan koneen rajoitusehdon piiriin, saman logiikan mukaan käytön päättyminen vie sen sieltä pois. Ratkaisevaa on se hetki, jolloin vahinko aiheutui, ei se että kone ylipäätään oli jossain vaiheessa yrityksen käytössä.
Sisäänrakennettu turva ja sen aukot
Suurin osa yhtiöistä korvaa osan näistä vahingoista perusehtojen nojalla ilman erillistä laajennusta. Korvausmäärä on pieni ja poikkeuksen ulkopuolelle jätetty omaisuus on juuri sitä, mitä yritys tyypillisesti käsittelee. Alla poikkeuksen rajaukset kolmen yhtiön osalta, joilla turva perusehdoissa on.
LähiTapiola VA1 ja Turva VA1 kohta 2.1 (1.1.2025), Pohjantähti VA340 kohta 5.3 (1.1.2026). Fennian YT300 kohdassa 2.3 ja Pohjolan VA 01 kohdassa 3.2.3 ei ole vastaavaa perusehtojen poikkeusta, vaan turva ostetaan laajennuksena. LähiTapiolalla ja Turvalla poikkeus koskee vain tilannetta, jossa laajennusta VA9 ei ole otettu.
Rajauslista kannattaa lukea rivi riviltä omaa toimintaa vasten. Autokorjaamon työn alla oleva asiakkaan auto, konevuokraamosta vuokrattu kaivinkone ja nosturiyrityksen nostama elementti ovat kaikki nimenomaisesti poikkeuksen ulkopuolella. Käytännössä perusehtojen turva kattaa siis sen vieraan omaisuuden, jonka kanssa yritys on tekemisissä satunnaisesti, ei sitä jonka ympärille sen liiketoiminta rakentuu. Kun rajoitusehtoa sovelletaan, vakuutusyhtiö ei tutki lainkaan sitä, onko yritys edes vastuussa vahingosta.
Vuokratila on oma kysymyksensä
Yrityksen omalle vuokratulle toimitilalle aiheuttama vahinko on hallussa olevan omaisuuden vahinko siinä missä lainattu porakonekin. Sanaa vuokratila ei ehdoissa yleensä mainita, eikä sitä tarvitakaan: tila on yrityksen hallussa ja huolehdittavana.
Fennia on ainoa, joka on kirjoittanut perusehtoihinsa nimenomaisen lisäturvan vuokratulle kiinteistölle, tilalle tai huoneistolle. Vakuutusmäärä on 250 000 euroa vahinkoa ja vakuutuskautta kohden, ja se on osa vastuuvakuutuksen vakuutusmäärää eikä sen lisä. Turva ei kata suunnittelu- tai rakennusvirhettä, huollon laiminlyöntiä, normaalia kulumista, vähitellen tapahtuvia ilmiöitä kuten homehtumista eikä toistuvaa huolimattomuutta, ja korvausta maksetaan vain siltä osin kuin sitä ei saada yrityksen omasta omaisuusvakuutuksesta.
Muilla yhtiöillä vuokratilan vahinko ratkeaa sen mukaan, miten laajaksi hallussa tai huolehdittavana olevaa omaisuutta koskeva poikkeus on ylipäätään kirjoitettu. Jos poikkeus on olemassa, siitä voidaan kattaa myös vuokratilalle aiheutunut vahinko, vaikka vuokratiloja ei erikseen mainittaisi.
Kuka vahingosta lopulta vastaa, ratkeaa vuokrasopimuksesta. Vuokranantaja ei välttämättä ota tiloille vakuutusta lainkaan, jolloin vakuuttaminen on vuokralaisen vastuulla. Jos vuokralaisen oma vakuutus ei kata vahinkoa, hän maksaa sen itse. Toisinaan taas vuokranantaja ottaa kohteelle omaisuusvakuutuksen, mutta omaisuusvakuutuskaan ei kata kaikkia vahinkoja, jolloin vahinko voi jäädä vuokralaisen maksettavaksi, ellei tämän vastuuvakuutus korvaa sitä.
Yksi erityistilanne kannattaa tietää. Jos vuokralainen tekee tiloihin itse muutostöitä, kiinteälle sisustukselle hankitaan usein erillinen omaisuusvakuutus. Silloin vastuuvakuutuksen kattavuudella ei ole merkitystä, jos vahinko kohdistuu vain siihen kiinteään sisustukseen.
Kun kielteinen päätös nojaa vieraan omaisuuden ehtoon
Kielteinen päätös on tässä ehdossa poikkeuksellisen lyhyt. Siinä todetaan yleensä vain, että vahingoittunut omaisuus oli vakuutetun hallussa, ja että vahinko jää siksi käsittelemättä. Perusteluja ei tarvita enempää, koska ehdon soveltuessa vastuukysymystä ei arvioida lainkaan.
Kolme asiaa kannattaa käydä läpi ennen kuin päätöksen hyväksyy. Ensimmäinen on aika: oliko omaisuus vahinkohetkellä yhä yrityksen hallussa, vai oliko laina, säilytys tai käyttö jo päättynyt. Toinen on laajuus: koskeeko hallinta koko esinettä vai vain osaa siitä. Kolmas on perusehtojen poikkeus: onko omassa vakuutuksessa se 10 000 euron turva, ja onko yhtiö huomioinut sen. Kokemukseni mukaan yhtiöt osaavat pääsääntöisesti soveltaa omia turvan parannuksiaan oikein, mutta huomiotta jääminenkin on mahdollista ja se on syytä tarkistaa.
Jos vahinko on aiheutunut työn kohteena olleelle omaisuudelle tai suojausvelvoitteen alaiselle omaisuudelle, kyse on eri rajoitusehdosta ja eri rajanvedosta. Samaan vahinkoon voi soveltua useampi ehto yhtä aikaa, joten kannattaa selvittää päätöksen kaikki perusteet kerralla. Muut rajoitusehdot käydään läpi rajoitusehtojen koontisivulla.
Usein kysyttyä
Oliko omaisuus hallussa silloin, kun vahinko sattui?
Käyn korvauspäätöksen ja vakuutusehdot läpi ja kerron, onko perusteessa kumottavaa. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
PYYDÄ ILMAINEN ARVIO