Mitä vastuuvakuutus korvaa yritykselle

Vastuuvakuutus korvaa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista yritys on lain mukaan korvausvastuussa. Pelkkä vaatimus ei siis riitä, vaan korvausvastuun on täytynyt oikeasti syntyä.

Ero vaatimuksen ja korvausvastuun välillä jää usein huomaamatta. Siitä syntyy suuri osa pettymyksistä korvauspäätöksiin. Vaikka korvausvastuu olisi syntynyt, korvausta ei makseta, jos vahinkoon soveltuu rajoitusehto tai vahinko jää alle omavastuun. Käymme tällä sivulla läpi, mitä vakuutuksesta maksetaan, missä järjestyksessä vakuutusyhtiö asian ratkaisee ja mitä vakuutus tekee silloin, kun korvausvastuuta ei ole.

Päivitetty: 7.11.2026

Asentaja ja asunnon omistaja katsovat haljennutta lattialaattaa

Korvattavia ovat henkilö- ja esinevahingot

Vastuuvakuutus korvaa vain vahingot, joissa jonkun toisen omistama esine rikkoutuu tai henkilö vahingoittuu. Vahingon kärsinyt voi olla sopimuskumppani, asiakas tai täysin ulkopuolinen sivullinen. Vakuutuksesta korvataan myös se taloudellinen menetys, joka seuraa suoraan esine- tai henkilövahingosta, esimerkiksi rikkoutuneen laitteen korjauksen ajalta menetetty tuotanto.

Sen sijaan pelkkä taloudellinen menetys ilman esine- tai henkilövahinkoa jää toiminnan vastuuvakuutuksen ulkopuolelle tietosuojavahinkoja lukuun ottamatta. Jos konsultin laskuvirhe maksaa asiakkaalle kymmeniä tuhansia euroja mutta mitään ei mene rikki, kyse on puhtaasta varallisuusvahingosta. Sitä varten on oma vakuutuslajinsa, varallisuus- tai konsulttivastuuvakuutus.

Oman omaisuuden vahingot eivät kuulu vastuuvakuutukseen lainkaan. Ne korvataan omaisuusvakuutuksesta. Jos yrityksen oma työntekijä loukkaantuu, asia käsitellään lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta.

handyman

Asennustyön vahinko

Asentaja pudottaa työkalun asiakkaan lattialle ja kivilaatta halkeaa.

cable

Kaapelivahinko

Kaivinkoneen kauha katkaisee maassa kulkevan tietoliikennekaapelin.

personal_injury

Liukastuminen

Asiakas kaatuu hoitamatta jääneellä pihalla ja loukkaa ranteensa.

water_damage

Vesivahinko

Liitos jää kiristämättä ja vuoto kastelee alakerran asunnon.

Milloin vastuuvakuutus korvaa vahingon – vain kun korvausvastuu on syntynyt

Vastuuvakuutus korvaa vahingon vain silloin, kun yritys on siitä lain mukaan korvausvastuussa. Yleisin peruste korvausvastuulle on vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamus tarkoittaa käytännössä huolimattomuutta, eli työ on tehty toisin kuin huolellinen ammattilainen olisi sen tehnyt.

Vahinko voi siis sattua ilman että kukaan on siitä vastuussa. Jos siivousliike käyttää asiakkaan omaa puhdistusainetta asiakkaan nimenomaisesta ohjeesta ja aine tahraa pöydän, korvausvastuuta ei todennäköisesti synny. Vakuutusyhtiö antaa tällöin kielteisen päätöksen. Päätös on yleensä oikea.

Korvausvastuun puuttuessa vakuutus ei silti jätä yritystä yksin. Puolustaminen perusteetonta vaatimusta vastaan on vastuuvakuutuksen aliarvostetuin puoli. Jos korvauksen vaatija ei tyydy kielteiseen ratkaisuun ja haastaa yrityksen oikeuteen, vakuutusyhtiö vastaa puolustautumisen kustannuksista, kun vaatimus koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Edellytyksenä on yleensä lisäksi, että asiasta on ilmoitettu vakuutusyhtiölle ajoissa ja että vakuutusyhtiöllä on ollut mahdollisuus nimetä tai hyväksyä asiamies. Vastuuvakuutus on siis yhtä paljon vakuutus perusteettomia vaatimuksia vastaan kuin vakuutus omien virheiden varalta.

Yrittäjä ja vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä käyvät asiakirjoja läpi pöydän ääressä

Käytännössä vakuutusyhtiö antaa usein kielteisen päätöksen myös silloin, kun vaatimus on perusteltu ja kaikkien etu olisi, että vakuutus korvaisi vahingon. Silloin kannattaa tarkistaa, onko päätöksessä jätetty arvioimatta riittävän huolellisesti se, miten yritys oli tosiasiassa toiminut sekä miten sen olisi kyseisessä tilanteessa oikeasti pitänyt toimia.

Viisi kysymystä ennen korvauspäätöstä

Vakuutusyhtiö käy ennen korvauspäätöstä läpi viisi kysymystä. Se ei aloita siitä, oliko yritys huolimaton, vaan kolmesta kysymyksestä, joista jokainen voi lopettaa käsittelyn kokonaan. Vasta sen jälkeen vakuutusyhtiö arvioi itse korvausvastuun ja korvauksen määrän.

Järjestyksellä on merkitystä, koska kielteisen päätöksen perustelu kertoo, missä kohtaa korvaus evättiin. Jos päätös perustuu pelkästään rajoitusehtoon, vakuutusyhtiö ei ole ottanut kantaa siihen, oliko yritys ylipäätään vastuussa. Jos päätös perustuu omavastuuseen, vahinkoa ei ole tutkittu lainkaan.

Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä heti, kun vahingosta saadaan tieto, eikä vasta silloin kun kirjallinen vaatimus saapuu tai vahingon lopullinen määrä selviää. Ilmoitusaika on tyypillisesti vuosi. Se alkaa lähtökohtaisesti siitä hetkestä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon vahingosta. Osassa vakuutusehdoista aika alkaa tiedosta mahdollisesta korvausvelvollisuudesta tai korvausvaatimuksesta, mutta myöhästymisen riski poistuu vain tekemällä ilmoitus ajoissa.

1
Ylittääkö vaadittu korvaus omavastuun?
Jos ei, asia jää yrityksen itsensä ratkaistavaksi.
2
Onko vahinkoilmoitus tehty ajoissa?
Määräaika alkaa lähtökohtaisesti siitä, kun vahingosta saatiin tieto.
3
Soveltuuko vahinkoon rajoitusehto?
Yleisin syy kielteiseen päätökseen.
4
Onko yritys vastuussa vahingosta?
Arvioidaan vahingonkorvauslain nojalla.
5
Mikä on korvauksen oikea määrä?
Vakuutusyhtiö selvittää määrän itse, esimerkiksi korjaustarjouksilla.

Mitä vastuuvakuutus ei korvaa

Vastuuvakuutus ei korvaa vahinkoa, johon soveltuu rajoitusehto, vaikka yritys olisi vahingosta korvausvastuussa. Yleisimmät rajoitusehdot koskevat esimerkiksi työn kohteena olevaa omaisuutta, hallussa olevaa vierasta omaisuutta, vakuuttamatonta liiketoimintaa, puhdasta varallisuusvahinkoa ja sopimusvastuuta. Rajoitusehdot ovat vastuuvakuutuksen kriittisin osa. Niiden soveltaminen ratkaisee valtaosan kielteisistä päätöksistä. Ehdot eivät ole vakuutusyhtiöstä toiseen samanlaisia, vaikka ne perustuvat historiallisesti samoihin malliehtoihin.

Kokemuksemme mukaan ehtoja sovelletaan säännöllisesti laajemmin kuin niiden sanamuoto edellyttäisi. Juuri siksi kielteisen päätöksen perustelu kannattaa lukea sanatarkasti ehtoa vasten.

Rajoitusehdot yksityiskohtaisesti arrow_forward
warning Yleisimmät rajoitusehdot
  • build
    Työn kohteena oleva omaisuusVahinko juuri sille esineelle, jota oltiin korjaamassa tai käsittelemässä.
  • inventory_2
    Hallussa oleva vieras omaisuusLainassa tai säilytettävänä ollut toisen omaisuus.
  • domain
    Oman omaisuuden vahinkoOma omaisuus kuuluu omaisuusvakuutukseen.
  • block
    Vakuuttamaton liiketoimintaVahinko syntyi työssä, jota ei ollut ilmoitettu vakuutusyhtiölle.
  • money_off
    Puhdas varallisuusvahinkoTaloudellinen menetys ilman esine- tai henkilövahinkoa. Tietosuojavahingot ovat poikkeus.
  • description
    SopimusvastuuVastuu, jota ei olisi ilman sopimusta, takuuta tai muuta sitoumusta.
  • inventory
    Tuotteen aiheuttama vahinkoKuuluu erilliseen tuotevastuuvakuutukseen.
  • warning
    Tahallisuus ja törkeä huolimattomuusTahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettua vahinkoa ei korvata.

Osan rajoituksista saa pois pyytämällä

Moni rajoitusehto on poistettavissa tai kavennettavissa erillisellä laajennuksella, eikä niitä tarjota oma-aloitteisesti. Työn kohteena olevan omaisuuden ja hallussa olevan vieraan omaisuuden turva ovat tavallisimmat laajennukset. Juuri niitä rakennus-, LVI- ja asennusalan yritykset käytännössä tarvitsevat.

Laajennusten lisäksi yritykset unohtavat säännöllisesti päivittää vakuutukseen ilmoitetun toiminnan. Vakuutusmaksu perustuu siihen liiketoimintaan, jonka yritys on ilmoittanut vakuutusyhtiölle. Kun siivousyritys laajentaa toimintaansa kiinteistönhoitoon ja aurauskalustolla aiheutetaan vahinko, päätös on todennäköisesti kielteinen, koska kyseistä toimintaa ei ollut vakuutettu. Vakuutus on jäänyt jälkeen yrityksen toiminnasta.

Kannattaa siis kysyä vakuutusyhtiöltä suoraan, mitkä oman toimialan tyypillisimmistä vahingoista jäävät nykyisillä ehdoilla korvaamatta ja mitä ne maksaisivat laajennuksina. Laajennus on usein huomattavasti halvempi kuin yksi korvaamatta jäänyt vahinko.

Kolme virhettä jotka maksavat rahaa

Kolme samaa virhettä toistuu riippumatta toimialasta ja vahingon koosta. Olen tehnyt ja tarkastanut urani aikana tuhansia vastuuvahinkojen korvauspäätöksiä sekä vakuutusyhtiön että asiakkaan puolelta.

Ylivoimaisesti eniten virheitä tapahtuu siinä, ettei vahinkoilmoitusta tehdä heti kun vahinko tulee tietoon. Yritys jää odottamaan yksilöityä vaatimusta tai lopullista summaa. Tämä on kallein virhe, koska pahimmassa tapauksessa vakuutusyhtiöllä on oikeus antaa kielteinen päätös pelkästään sillä perusteella, että ilmoitus tehtiin liian myöhään. Silloin vahinkoa ei tutkita lainkaan, olipa vaatimus kuinka perusteltu tahansa.

Toinen virhe on korvauksen maksaminen omasta pussista ennen vakuutusyhtiön päätöstä. Vakuutusyhtiö selvittää vahingon määrän itsenäisesti, eikä se ole sidottu siihen mitä osapuolet ovat keskenään sopineet, ellei sovittu määrä ja peruste ole ilmeisen oikea. Pahimmassa tapauksessa vakuutusyhtiö toteaa jälkikäteen, ettei korvausta olisi tarvinnut maksaa lainkaan tai että oikea määrä oli murto-osa maksetusta.

Kolmas virhe on jättää kielteinen päätös sikseen, vaikka sen perustelu voi olla virheellinen tai puutteellinen. Päätökseen voi hakea muutosta. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun yritys sai kirjallisen tiedon päätöksestä ja määräajasta.

  • schedule
    Vahinkoilmoitusta odotellaanYleisin ja kallein virhe, koska myöhästyminen voi viedä korvauksen ilman vahingon tutkimista
  • payments
    Korvaus maksetaan itse etukäteenVakuutusyhtiö arvioi määrän itse eikä yleensä ole sidottu yrityksen ja vaatijan väliseen sopimukseen
  • gavel
    Kielteinen päätös jätetään sikseenPerustelu voi olla virheellinen tai puutteellinen

Usein kysyttyä

Ei korvaa. Vahingosta on täytynyt syntyä lain mukainen korvausvastuu, vahinkoon ei saa soveltua rajoitusehto ja vahingon tulee ylittää vakuutuksen omavastuu. Jos vaatimus koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa mutta korvausvastuuta ei ole, vakuutus puolustaa yritystä vaatimusta vastaan sen sijaan että maksaisi korvauksen.
Vuoden päästä esitetty vaatimus voi olla riittävän ajoissa tai liian myöhään, koska asiasta ei ole yleistä sääntöä. On tapauskohtaista, miten nopeasti vaatimus on esitettävä, jotta se on tehty ajallaan. Sopimuksen ulkopuolisessa vahingossa vaatimus vanhentuu lähtökohtaisesti kolmessa vuodessa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Sopimuskumppanin reklamaatioaika voi olla paljon lyhyempi. Jos korvausta vaativa esittää vaateensa liian myöhään, yritys ei ole vahingosta vastuussa. Tällöin myöskään vastuuvakuutuksesta ei makseta korvausta. Lisäksi vakuutusta käyttävän yrityksen pitää tietysti muistaa tehdä vahinkoilmoitus omaan vakuutusyhtiöönsä riittävän nopeasti.
Voi, toisin kuin muissa vakuutuksissa. Vahinkoa kärsineellä on suoraan lain nojalla oikeus hakea muutosta vastuuvakuutuksen korvauspäätökseen, eikä hänen tarvitse pyytää siihen vakuutuksenottajan lupaa.
Yksittäinen vastuuvahinko ei tyypillisesti nosta vakuutusmaksua. Vakuutusyhtiöt arvioivat kannattavuutta usein koko asiakkuuden tasolla. Lakisääteisten vakuutusten maksut ovat usein moninkertaisia vastuuvakuutuksen maksuun verrattuna, joten saman vakuutusyhtiön asiakkaalla korvattavatkaan vahingot eivät useinkaan nosta vakuutusmaksua. Tilanne on tietysti toinen, jos vahinkoja alkaa tulla enemmän.

Tuliko korvaushakemukseen kielteinen päätös?

Luemme päätöksen ja vakuutusehdot läpi ja kerromme suoraan, onko perustelu kestävä. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.

PYYDÄ ILMAINEN ARVIO