Puhtaat varallisuusvahingot — miksi menetetty raha jää korvaamatta kun mikään ei mennyt rikki
Puhdas varallisuusvahinko on taloudellinen menetys, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Toiminnan vastuuvakuutus ei korvaa sitä.
Rajanveto esinevahingon ja puhtaan varallisuusvahingon välillä ratkaisee koko korvattavuuden. Se on myös yksi vaikeimmista rajanvedoista koko vahingonkorvausoikeudessa.
Miltä puhtaan varallisuusvahingon rajoitusehto näyttää
Tämä on koko rajoitusehtojen joukon lyhyin. Pohjola Vakuutuksen ehdoissa se on kaksi virkettä, joista jälkimmäinen on poikkeus:
Muotoilu on käytännössä sama kaikilla yhtiöillä. LähiTapiolan ja Turvan ehdoissa itse rajoitus on tiivistetty yhteen virkkeeseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata puhdasta varallisuusvahinkoa. Käsite määritellään erikseen yhteisissä ehdoissa taloudelliseksi menetykseksi tai kustannukseksi, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Ehto on lyhyt, mutta sen soveltaminen ei ole. Riita ei koske koskaan ehdon sanamuotoa vaan sitä, kumpaan luokkaan käsillä oleva vahinko kuuluu.
Vakuutus korvaa rikkoutumista, ei menetystä
Toiminnan vastuuvakuutuksen tarkoitus on korvata henkilöille ja esineille aiheutettuja vahinkoja. Kun jotain menee rikki, vahinko on helppo todeta. Jos yritys sen sijaan aiheuttaa esimerkiksi toimituksen viivästyksellä ylimääräisiä kuluja tilaajalle, mitään ei ole rikkoutunut, eikä vahinkoa silloin käsitellä toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Esinevahinkojen osalta lähtökohta on, että vain esineen omistajalla on oikeus korvaukseen. Jos korvausta vaatii joku muu kuin esineen omistaja, kyse voi olla puhtaasta varallisuusvahingosta. Lähtökohta ei kuitenkaan ole poikkeukseton: on rajattuja tilanteita, joissa muullakin kuin omistajalla on oikeus korvaukseen, eikä vahinkoa silloin voida jättää käsittelemättä tähän ehtoon vedoten.
Havainnollinen esimerkki on tilanne, jossa maanrakennustyö katkaisee tien virkistysalueelle. Alueelle matkalla ollut pariskunta vaatii korvausta pilatusta lomasta ja bensakuluista. He eivät omista tietä, leirintäaluetta eivätkä mitään mikä meni rikki. Heidän vaatimuksensa on välillistä varallisuusvahinkoa, eikä sitä käsitellä yrittäjän vastuuvakuutuksesta.
Rajanveto muuttuu vaikeaksi silloin, kun vahinkoketjussa on useampi vaihe ja useampi kärsijä. Silloin ratkaistavaksi tulee kaksi asiaa yhtä aikaa: oliko kärsijällä oikeus rikkoutuneeseen esineeseen, ja oliko vahinko ennalta arvattavissa.
Sama vahinko, kolme eri lopputulosta
Rakennusliike purki koneellisesti betonirakenteista kerrostaloa. Purkutyössä seinästä irronnut betonilohkare rikkoi rakennuksen ulkoseinän vieressä olleen sähkönjakokaapin, joka kuului energiayhtiölle. Kaappi sijaitsi kymmenen senttimetrin päässä seinästä.
Sähkönjakokaapin rikkoutumisesta seurasi sähkökatkos viereiseen liikekiinteistöön. Siellä toimineiden kioskin ja apteekin myyntituotteet pilaantuivat, laitteistoja vaurioitui, ja liikkeet joutuivat olemaan kiinni katkoksen ajan.
Vakuutuslautakunta jakoi vaatimuksen kolmeen osaan ja päätyi jokaisessa eri lopputulokseen.
Sähkönjakokaappi itse jäi korvaamatta. Kaappi oli kymmenen senttimetrin päässä purettavasta seinästä, joten oli ilmeistä että irtoavat kappaleet voivat osua siihen. Se oli purku-urakoitsijan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta, eikä sillä ollut merkitystä, että purkusuunnitelmaa laadittaessa oli mahdollisesti erehdytty suojaustarpeesta.
Pilaantuneet elintarvikkeet ja laitevauriot korvattiin. Vakuutusyhtiö oli katsonut, että kyse oli puhtaasta varallisuusvahingosta, koska kioski ja apteekki eivät omistaneet rikkoutunutta sähkökaappia. Lautakunta ei hyväksynyt tätä:
Ratkaisevaa oli, että kaappi oli palvellut nimenomaan sitä kiinteistöä, jossa vahinkoa kärsineet yritykset toimivat. Kyse ei siis ollut korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä tarkoitetuista etäisistä ja arvaamattomista tappioista, joissa sähkökatkos aiheutuu kaukana vahinkopaikasta. Elintarvikkeiden pilaantuminen oli välitön esinevahinko ja se oli urakoitsijan varottavissa.
Menetetty myyntitulo jäi korvaamatta. Siltä osin kuin liikkeiden tulonmenetys johtui vain siitä, että liikkeet oli jouduttu sulkemaan sähkökatkon ajaksi, kyse oli taloudellisesta vahingosta joka ei ollut yhteydessä niille aiheutettuun esinevahinkoon. Ratkaisu syntyi tältä osin äänestyksen jälkeen: vähemmistö olisi korvannut myös tulonmenetyksen.
Tämä kolmijako kannattaa pitää mielessä aina kun kielteinen päätös nojaa puhtaaseen varallisuusvahinkoon. Yksi vahinkotapahtuma ei ole yksi kysymys. Vaatimus voi sisältää sekä korvattavaa esinevahinkoa että korvauspiirin ulkopuolelle jäävää menetystä, ja vakuutusyhtiön päätös voi olla oikea toisen osan ja väärä toisen osan kohdalla.
Kun vahingoittunut esine on oma
Toinen ratkaisu näyttää saman säännön yksinkertaisimmassa muodossaan. Liikerakennuksen omistaja oli laiminlyönyt lämmöntalteenottolaitteen kunnossapidon. Laite vikaantui maaliskuussa, ja vika korjattiin vasta syyskuussa vuokralaisen reklamaation jälkeen. Viallinen laite kulutti välissä ylimääräistä sähköä, ja vuokralainen vaati omistajalta 8 315,44 euron korvausta energiakustannuksista.
Vakuutuslautakunta totesi, että vaikka laiterikko olisi johtunut omistajan laiminlyönnistä, esinevahinko oli joka tapauksessa aiheutunut omistajalle itselleen, sillä laite oli hänen omansa. Vuokralaiselle ei ollut aiheutunut mitään esinevahinkoa, vain ylimääräinen sähkölasku. Se on taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä mihinkään vuokralaiselle aiheutettuun esinevahinkoon, eikä se siksi kuulunut vastuuvakuutuksen korvauspiiriin.
Ratkaisussa on vielä yksi käytännön kannalta olennainen kohta. Lautakunta huomautti, että tämänkaltaiset taloudelliset vahingot voivat kuulua toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen piiriin, koska se kattaa nimenomaan kiinteistön hallinnossa aiheutettuja vahinkoja. Tässä tapauksessa se ei auttanut, koska näyttöä osakeyhtiölain rikkomisesta ei ollut. Peruskysymys kannattaa silti tehdä aina: jos toiminnan vastuuvakuutus ei korvaa puhdasta varallisuusvahinkoa, onko yrityksellä jokin toinen vakuutus, joka korvaa?
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus FINE-045196 (2022).
Mihin suuntaan ehtoa sovelletaan väärin
Kokemukseni mukaan virheet tapahtuvat yhteen suuntaan: puhtaaksi varallisuusvahingoksi luokitellaan sellaista, mikä tosiasiassa liittyy esinevahinkoon.
Kaksi tapausryhmää toistuu. Ensimmäinen on aineeton vahinko, tyypillisimmin datan katoaminen. Toinen on saamatta jäänyt liikevoitto silloin, kun se johtuu nimenomaan aiheutuneesta esinevahingosta. Kummassakin yhteys esinevahinkoon on olemassa, mutta koska menetys itsessään on rahaa eikä rikkoutunut esine, päätös kirjoitetaan liian helposti puhtaan varallisuusvahingon varaan.
Rajanveto ei kuitenkaan aina ole yksiselitteinen. Se voi tuntua maallikon silmin teoreettiselta, ja on myös tapauksia joissa raja on aidosti epäselvä, varsinkin kun vahinkotapahtumaan liittyy monimutkainen syy-seuraussuhde. Sitä ei kannata teeskennellä toisin. Kielteinen päätös ei ole automaattisesti väärä siksi, että se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.
Yksi tarkistus kannattaa silti tehdä jokaisesta tällaisesta päätöksestä: onko vaatimus kokonaisuudessaan luokiteltu samaan luokkaan? Jos vahinkoon liittyy sekä rikkoutunutta omaisuutta että tulonmenetystä, koko vaatimuksen hylkääminen yhdellä perusteella on nimenomaan se virhe, jonka lautakunta korjasi edellä kuvatussa ratkaisussa.
Mistä turva puhtaille varallisuusvahingoille saa
Toiminnan vastuuvakuutuksesta sitä ei saa lainkaan, tietosuojapoikkeusta lukuun ottamatta. Puhtaita varallisuusvahinkoja katetaan varallisuusvastuuvakuutuksella ja konsulttivastuuvakuutuksella, ja ne ovat tarpeen aloilla joilla tällaisten vahinkojen riski on olennainen, esimerkiksi arkkitehdeillä ja LVI-suunnittelijoilla. Niissä koko vakuutuksen kohde on toinen: vahinko syntyy virheellisestä suunnitelmasta tai neuvosta, ei rikkoutuneesta esineestä.
Ainoa puhtaan varallisuusvahingon laji, joka toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan, on tietosuojalainsäädännön mukainen vahinko. Sen enimmäismäärä vaihtelee yhtiöittäin merkittävästi.
If rakennuspalvelut-VA kohta 6 (3.11.2024), LähiTapiola VA1 ja Turva VA1 kohta 1.2 (1.1.2025), Fennia YT300 kohta 1.1 (1.1.2026), Pohjantähti VA340 kohta 4 (1.1.2026), Pohjola Vakuutus VA 01 kohdat 3.1 ja 3.2.16 (1.1.2025). Osalla yhtiöistä turva koskee vain luonnolliselle henkilölle aiheutunutta vahinkoa, ja tietosuojasakot on rajattu ulkopuolelle.
Ero pienimmän ja suurimman välillä on viisikymmenkertainen. Jos yritys käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjänä, tämä on yksi harvoista kohdista joissa vastuuvakuutusten hintavertailu ja turvavertailu eroavat toisistaan selvästi.
Usein kysyttyä
Onko koko vaatimus luokiteltu varallisuusvahingoksi?
Käyn korvauspäätöksen ja vaatimuksen läpi ja kerron, onko osa vahingosta tosiasiassa esinevahinkoa. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
PYYDÄ ILMAINEN ARVIO