Vakuutustodistus — mitä siinä lukee ja mitä siitä puuttuu

Vakuutustodistus on asiakirja, jolla yritys osoittaa sopimuskumppanilleen että sillä on voimassa oleva vakuutus. Se pyydetään tarjousvaiheessa ja otetaan yleensä vastaan faktana.

Todistus on kuitenkin paljon tulkinnanvaraisempi kuin miltä näyttää. Siinä on neljä riviä tietoa, ja niistä jokaisesta tehdään säännönmukaisesti väärä johtopäätös.

Todistus ei ole osa vakuutussopimusta

Vakuutussopimuksen sisältö määritellään vakuutuskirjassa ja vakuutusehdoissa. Ne kaksi muodostavat sopimuksen: vakuutuskirja kertoo mitä juuri tälle yritykselle on myyty, ehdot kertovat millä säännöillä. Vakuutustodistus ei ole kumpikaan.

Todistus on kolmannelle osapuolelle osoitettu ote, joka kertoo että vakuutus on olemassa. Se on tarkoitettu osoittamaan voimassaolo, ei kuvaamaan turvan sisältöä. Tästä seuraa suoraan se, ettei todistuksesta voi päätellä mitä vakuutus korvaa. Sitä tietoa siinä ei yksinkertaisesti ole.

Ero on käytännössä merkittävä. Vakuutuskirjasta näkyy vakuutettu toiminta sanamuotoineen, omavastuu, voimassaoloalue, erityisehdot ja viittaus sovellettaviin ehtoihin. Todistuksesta ei näy näistä juuri mikään. Kun sopimuskumppani pyytää ”vakuutustodistuksen”, hän saa sen asiakirjan joka kertoo vähiten.

Jos turvan sisältö on sopimuksen kannalta olennainen, oikea pyyntö ei ole todistus vaan vakuutuskirjan asianomainen kohta tai vakuutusyhtiön kirjallinen vahvistus. Todistus riittää silloin, kun kysymys on vain siitä onko vakuutus voimassa.

Mitä asiakirjasta löytyy · 8 tietoa
Tieto
Vakuutus­kirja
Todistus
Vakuutusyhtiö ja voimassaoloaika
Vakuutuslaji ja vakuutusmäärä
Vakuutettu toiminta sanamuotoineen
Omavastuu
Voimassaoloalue
Erityisehdot ja laajennukset
Rajoitusehdot
Jäljellä oleva vakuutusmäärä
Ei kummastakaan asiakirjasta
sisältyy vaihtelee tai pyynnöstä ei sisälly

Vakuutuskirjan sisältö vaihtelee yhtiöittäin. Vakuutussopimuksen sisältö määritellään vakuutuskirjassa ja vakuutusehdoissa, esimerkkinä LähiTapiolan yritysten yleiset sopimusehdot YS15, kohta 1 (1.1.2019 alkaen).

Kolme virhepäätelmää joita todistus houkuttelee tekemään

Tyypillisessä suomalaisen vakuutusyhtiön vakuutustodistuksessa on neljä tietoa: vakuutettu yhtiö, vakuutuslaji, vakuutusmäärä ja voimassaoloaika. Kaikki kolme yleisintä virhepäätelmää syntyvät siitä, että näistä luetaan enemmän kuin niissä lukee.

Vakuutusmäärä ei kerro, paljonko turvaa on jäljellä. Todistuksessa lukee vakuutuksen tavanomainen sisältö, ei se paljonko siitä on tosiasiassa käytettävissä. Osa vakuutusmäärästä on voitu jo kuluttaa saman vakuutuskauden aiemmilla vahingoilla, ja huonoimmassa tapauksessa sitä ei ole enää lainkaan jäljellä. Todistuksesta se ei näy millään tavalla. Miljoonan euron vakuutusmäärä voi siis olla täysin totta ja silti täysin käytetty.

Toimialamerkintä ei kata kaikkea siihen liittyvää työtä. Vaikka todistuksessa lukisi vakuutettuna toimialana kattotyöt, maanrakennus tai rakennustoiminta, se ei tarkoita että kaikki niihin liittyvä työ olisi katettu. On tavanomaista, että ellei tiettyä työlajia mainita erikseen, sitä ei välttämättä ole vakuutettu lainkaan. Jos yritys toimittaa todistuksen, jossa ei mainita sitä työtä jota se on tulossa tekemään, on tapauskohtaista onko kyseinen työ ylipäätään vakuutettu.

Rajoitusehtoja ei mainita koskaan. Todistuksen normaalissa ulkoasussa ei ole sanaakaan siitä, mitkä vahingot on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Kun pääurakoitsija pyytää aliurakoitsijalta todistuksen jossa mainitaan tietty vakuutusmäärä, todistuksessa ei lue että vakuutus ei korvaa juuri niitä vahinkoja, joita tilaajalle tyypillisesti aiheutuu. Juuri se tieto olisi kuitenkin se, jota pyytäjä oikeasti hakee.

Lopputulos on, että kaksi yritystä voi toimittaa keskenään identtisen näköisen todistuksen miljoonan euron vakuutusmäärästä, ja toisella toimialan tyypillisin vahinko on katettu ja toisella ei. Todistuksen vastaanottaminen ei ole riskienhallintaa, eikä sen toimittaminen todista turvan riittävyyttä omalle toiminnalle. Molemmat osapuolet päättelevät samasta paperista enemmän kuin siinä lukee.

Todistus kertoo vähimmäistason, ei koko turvaa

Edellinen osio kertoi mitä todistuksesta puuttuu. Yhtä tärkeää on ymmärtää, että se mikä todistuksessa lukee, on vähimmäistaso eikä tarkka kuva.

Sopimuksissa vaaditaan tyypillisesti, että osapuolet pitävät sopimuksen voimassaoloaikana voimassa tietyn sisältöisen vastuuvakuutuksen ja toimittavat siitä pyydettäessä todistuksen. Yleinen vaatimus on miljoonan euron vakuutusmäärä, tai määräys jonka mukaan toiminnan vastuuvakuutuksen tulee kattaa hallussa ja huolehdittavana olevalle omaisuudelle aiheutettuja vahinkoja 100 000 euron vakuutusmäärään asti.

Jälkimmäinen kannattaa panna merkille: sadan tuhannen euron turva hallussa ja huolehdittavana olevalle omaisuudelle ei sisälly vakuutusyhtiön normaaliin vastuuvakuutukseen. Se edellyttää, että sopimusosapuoli laajentaa vakuutustaan nimenomaan tämän vaatimuksen täyttämiseksi. Vaatimus ei siis ole muodollisuus, vaan se maksaa jotain ja se on tehtävä erikseen.

Kun sopimuskumppani sitten toimittaa todistuksen, jonka mukaan sillä on miljoonan euron toiminnan vastuuvakuutus ja 100 000 euron laajennus hallussa ja huolehdittavana olevalle omaisuudelle, tarkoittaako se että sillä on täsmälleen tällainen vakuutus? Kyllä ja ei. Vakuutus on vähintään todistuksessa mainitun mukainen, mutta se voi olla myös huomattavasti kattavampi. Todelliset vakuutusmäärät voivat olla vaikkapa kymmenen miljoonaa ja miljoona euroa, koska yrityksen ei tarvitse pyytää vakuutusyhtiöltä yhtään vaadittua kattavampaa todistusta.

Todistuksia ei siis kannata ottaa ehdottomina kumpaankaan suuntaan. Ne eivät kerro turvan ylärajaa sen paremmin kuin sen aukkojakaan, eikä niissä lähes koskaan kirjoiteta auki, missä laajuudessa vakuutus kattaa vahinkoja. Tällä on merkitystä erityisesti vahinkotilanteessa: se että vastapuolen todistuksessa luki miljoona euroa, ei tarkoita että se olisi korvauksen katto.

Todistuksen sisältöön voi vaikuttaa

Tämä on koko sivun käyttökelpoisin tieto, ja se on samalla vastoin yleistä käsitystä. Todistuksen sisältö ei ole kiinteä lomake: todistuksen pyytäjä voi usein vaikuttaa siihen, mitä tietoja siihen kirjataan ja mitä siitä jätetään pois. Jos jokin seikka on sopimuksen kannalta ratkaiseva, se vaaditaan todistukseen näkyviin.

Se työ, jota sopimuskumppani on tulossa tekemään. Ei toimialaa yleisesti, vaan se työlaji josta sopimus on. Jos aliurakoitsija tulee tekemään kattotöitä, todistuksessa on luettava kattotyöt. Yleinen merkintä ei kerro, kuuluuko juuri tämä työ vakuutuksen piiriin.

Sopimuksen edellyttämät laajennukset nimeltä. Vakuutukseen tehdyt laajennukset eli endorsementit voidaan yhtiöstä riippuen merkitä todistukseen, jos jokin niistä on sopimuksen edellytys. Käytännössä vaaditaan, että todistuksessa on maininta esimerkiksi siitä että vakuutus kattaa sopimuskumppanin hallussa, huolehdittavana tai käsiteltävänä sekä suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olevalle omaisuudelle aiheutuvat vahingot. Silloin ehdon olemassaolo on tarkistettavissa eikä jää luottamuskysymykseksi.

Projektikohtainen vakuutus, jos vakuutusmäärän riittävyys on kriittinen. Tämä on ainoa tapa ratkaista se, ettei todistus kerro paljonko turvaa on jäljellä. Sopimuskumppani hankkii vakuutuksen juuri kyseistä projektia varten, ja todistukseen merkitään että kyse on nimenomaan projektikohtaisesta vakuutuksesta. Silloin vakuutusmäärä on varmasti käytettävissä siihen mihin se on sovittu.

Samat säännöt pätevät kaikkiin sopimuskumppaneihin, joilta edellytetään tietynlaisia vakuutuksia, eivät vain aliurakoitsijoihin.

fact_check Vaadi todistukseen nämä
  • work
    Sopimuksen mukainen työlajiNimeltä, ei yleisenä toimialana.
  • add_circle
    Sopimuksen edellyttämät laajennuksetEndorsement mainittuna, jos se on ehtona.
  • folder
    ProjektikohtaisuusJos vakuutusmäärän on oltava varmasti käytettävissä.
  • event_available
    Voimassaolo koko sopimuskaudenEi vain allekirjoitushetkellä.
  • tune
    Omavastuun tasoJos sopimuksessa on omavastuulle katto.

Kun saatu todistus ei vastaa sopimusta

Yleisin tilanne ei ole se, että todistus puuttuisi. Yleisin tilanne on se, että todistus tulee ja siinä lukee jotain muuta kuin mitä sopimuksessa vaaditaan, tai ei lue mitään siitä mitä pitäisi.

Ensimmäinen askel on pyytää todistus uudelleen sen sisältöisenä kuin sopimus edellyttää. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus, koska sopimuskumppani voi pyytää sitä omalta vakuutusyhtiöltään. Jos yhtiö ei suostu merkitsemään pyydettyä tietoa todistukseen, kannattaa pyytää se kirjallisena vahvistuksena vakuutusyhtiöltä. Muoto on toissijainen, kirjallisuus ei.

Jos kumpikaan ei onnistu, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Turva ei ole olemassa, jolloin sopimuskumppanin on hankittava se, tarvittaessa projektikohtaisena vakuutuksena. Tai turvaa ei ole saatavissa lainkaan, jolloin riski jää jonkun kannettavaksi ja siitä on syytä sopia erikseen sen sijaan että se jätettäisiin auki.

Toiseen suuntaan sama tilanne näyttää toiselta. Jos oma yritys ei pysty toimittamaan sopimuksen vaatimaa todistusta, ongelma ei ole todistuksessa vaan vakuutuksessa. Silloin kannattaa selvittää vakuutusyhtiöltä, onko puuttuva turva ostettavissa laajennuksena, ennen kuin tarjous jätetään. Sopimuksen allekirjoittaminen ilman vaadittua turvaa tarkoittaa, että vastuu on otettu mutta sitä ei ole vakuutettu.

Kun todistus kääntyy vastuunrajoitusta vastaan

Vakuutustodistusta pyydetään yleensä siltä, joka työn tekee. Antajan näkökulmasta se on rutiinia: tilaaja haluaa nähdä numeron, ja numero lähetetään. Todistuksessa oleva vakuutusmäärä ei kuitenkaan ole pelkkä tieto vakuutuksesta, vaan se voi päätyä sopimuksen osaksi ja siirtää yrityksen oman vastuun ylärajan aivan toiselle tasolle kuin missä se muuten olisi.

Kyse on kahdesta eri ylärajasta, jotka menevät helposti sekaisin. Vakuutusmäärä rajaa sitä, paljonko vakuutusyhtiö maksaa. Vastuunrajoitusehto rajaa sitä, paljonko yritys on sopimuskumppanilleen velkaa. Alalla vakiintuneissa sopimusehdoissa jälkimmäinen on usein sidottu palkkion määrään, mikä on murto-osa vakuutusmäärästä. Jos sopimuksessa mainitaan vain vakuutusmäärä eikä vastuunrajoituksesta puhuta, lukija voi perustellusti ymmärtää mainitun luvun sovituksi vastuun ylärajaksi.

Korkein oikeus ratkaisi juuri tämän kysymyksen ennakkopäätöksessä KKO 2003:26 (diaarinumero S2001/212).

Ratkaisu on markka-ajalta ja koskee konsulttisopimusta, mutta asetelma toistuu joka kerta kun vakuutustieto annetaan sopimuskumppanille: sopimuksen laatinut osapuoli vastaa siitä, minkä käsityksen sen oma teksti toiselle antaa. Erosta tuli tässä 65-kertainen. Palkkioon sidottu vastuu olisi ollut 46 000 markkaa, ja maksettavaksi tuli 3 000 000.

Käytännön johtopäätös on kolme riviä sopimukseen. Kirjaa vakuutusmäärä ja vastuunrajoitus samaan kohtaan, älä eri kohtiin. Kerro nimeltä ne yleiset sopimusehdot, joita sovelletaan, ja se että vastuunrajoitus on niissä. Jos vakuutusmäärä mainitaan, sano samassa lauseessa, ettei maininnalla ole tarkoitettu muuttaa vastuunrajoitusta.

Sama koskee itse todistusta. Vakuutustodistus kannattaa antaa sellaisenaan eikä referoida sen sisältöä sähköpostissa omin sanoin, koska referaatti on juuri se teksti, jonka perusteella vastapuolen käsitystä myöhemmin arvioidaan. Todistuksessa oleva vakuutusmäärä ei myöskään kerro mitään siitä, mitä vakuutus rajoitusehtojensa perusteella tosiasiassa korvaa.

Usein kysyttyä

Omasta vakuutusyhtiöstä, ja jos vakuutukset ovat vakuutusmeklarin hoidossa, meklarin kautta. Todistus kannattaa pyytää sen sisältöisenä kuin sopimus edellyttää, ei vakiomuotoisena.
Vakuutuskirja on osa vakuutussopimusta ja kertoo mitä juuri tälle yritykselle on myyty: vakuutettu toiminta, omavastuu, voimassaoloalue ja erityisehdot. Todistus on kolmannelle osoitettu asiakirja, joka osoittaa vakuutuksen voimassaolon ja joitain sen tietoja. Vakuutustodistus ei kuitenkaan välitä sen saajalle oikeuksia.
Ei kerro. Todistuksessa lukee vakuutuksen tavanomainen sisältö, ei jäljellä oleva määrä. Osa vakuutusmäärästä on voitu jo kuluttaa aiemmilla vahingoilla. Jos määrän riittävyys on kriittinen, ainoa varma tapa on projektikohtainen vakuutus.
Ei välttämättä. Toimialamerkintä ei kata automaattisesti kaikkea siihen liittyvää työtä, ja on tavanomaista ettei erikseen mainitsematonta työlajia ole vakuutettu lainkaan. Vaadi todistukseen se työ, jota sopimus koskee.
Eivät näy. Todistuksen normaalissa ulkoasussa ei mainita rajoitusehtoja lainkaan, vaikka juuri ne ratkaisevat mitä vakuutuksesta korvataan. Jos jokin rajoitus on sopimuksen kannalta olennainen, sen poistava laajennus on vaadittava todistukseen erikseen.
Vakuutus on vähintään todistuksessa mainitun mukainen, mutta se voi olla myös huomattavasti kattavampi. Yritys pyytää todistuksen vain siinä laajuudessa kuin sopimus vaatii, joten todelliset vakuutusmäärät voivat olla moninkertaiset. Todistus kertoo vähimmäistason, ei ylärajaa.
Voi, ja useammin kuin luullaan. Vakuutusyhtiöstä riippuen todistukseen voidaan merkitä myös sopimuksen edellyttämä laajennus tai tieto siitä, että kyse on projektikohtaisesta vakuutuksesta.

Vastaako todistus sitä, mitä sopimus vaatii?

Sopimuksen vaatimus ja voimassa oleva vakuutus eivät aina kohtaa. Maksuttomassa puhelussa selviää, mitä vaaditun turvan järjestäminen käytännössä edellyttää.

PYYDÄ ILMAINEN KONSULTAATIO