Mitä toiminnan vastuuvakuutus korvaa
Vastuuvakuutus korvaa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista yritys on lain mukaan korvausvastuussa. Pelkkä vaatimus ei siis riitä, vaan korvausvastuun on täytynyt oikeasti syntyä.
Tämä ero jää usein huomaamatta, ja siitä syntyy suuri osa pettymyksistä korvauspäätöksiin. Käyn tällä sivulla läpi, mitä vakuutuksesta maksetaan, missä järjestyksessä vakuutusyhtiö asian ratkaisee ja mitä vakuutus tekee silloin, kun korvausvastuuta ei ole.
Korvattavia ovat henkilö- ja esinevahingot
Korvauspiiri on rajattu kahteen vahinkolajiin: jonkun toisen omistama esine rikkoutuu tai henkilö vahingoittuu. Vahingon kärsinyt voi olla sopimuskumppani, asiakas tai täysin ulkopuolinen sivullinen. Vakuutuksesta korvataan myös se taloudellinen menetys, joka seuraa suoraan esine- tai henkilövahingosta, esimerkiksi rikkoutuneen laitteen korjauksen ajalta menetetty tuotanto.
Sen sijaan pelkkä taloudellinen menetys ilman esine- tai henkilövahinkoa jää toiminnan vastuuvakuutuksen ulkopuolelle. Jos konsultin laskuvirhe maksaa asiakkaalle kymmeniä tuhansia euroja mutta mitään ei mene rikki, kyse on puhtaasta varallisuusvahingosta. Sitä varten on oma vakuutuslajinsa, varallisuus- tai konsulttivastuuvakuutus.
Oman omaisuuden vahingot eivät kuulu vastuuvakuutukseen lainkaan. Ne korvataan omaisuusvakuutuksesta. Jos yrityksen oma työntekijä loukkaantuu, asia käsitellään lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta.
Asennustyön vahinko
Asentaja pudottaa työkalun asiakkaan lattialle ja kivilaatta halkeaa.
Kaapelivahinko
Kaivinkoneen kauha katkaisee maassa kulkevan tietoliikennekaapelin.
Liukastuminen
Asiakas kaatuu hoitamatta jääneellä pihalla ja loukkaa ranteensa.
Vesivahinko
Liitos jää kiristämättä ja vuoto kastelee alakerran asunnon.
Vahinko korvataan vain, jos korvausvastuu on syntynyt
Yleisin peruste korvausvastuulle on vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamus tarkoittaa käytännössä huolimattomuutta: työ on tehty toisin kuin huolellinen ammattilainen olisi sen tehnyt.
Vahinko voi siis sattua ilman että kukaan on siitä vastuussa. Jos siivousliike käyttää asiakkaan omaa puhdistusainetta asiakkaan nimenomaisesta ohjeesta ja aine tahraa pöydän, korvausvastuuta ei todennäköisesti synny. Vakuutusyhtiö antaa tällöin kielteisen päätöksen, ja päätös on oikea.
Tässä kohtaa vakuutus ei kuitenkaan jätä yritystä yksin, ja tämä on vastuuvakuutuksen aliarvostetuin puoli. Jos korvauksen vaatija ei tyydy kielteiseen ratkaisuun ja haastaa yrityksen oikeuteen, vakuutusyhtiö vastaa puolustautumisen kustannuksista. Vastuuvakuutus on siis yhtä paljon vakuutus perusteettomia vaatimuksia vastaan kuin vakuutus omien virheiden varalta.
Käytännössä tilanne menee usein toisin päin. Vaatimus on perusteltu ja kaikkien etu olisi, että vakuutus korvaisi vahingon, mutta päätös on silti kielteinen. Silloin ratkaisevaa on, löytyykö yrityksen omasta toiminnasta huolimattomuutta, jota päätöksessä ei ole arvioitu loppuun asti.
Viisi kysymystä ennen korvauspäätöstä
Vakuutusyhtiö ei aloita vahingon selvittämistä siitä, oliko yritys huolimaton. Se käy ensin läpi neljä porttia, joista jokainen voi lopettaa käsittelyn kokonaan. Vasta viimeisenä arvioidaan itse korvausvastuu ja korvauksen määrä.
Järjestyksellä on merkitystä, koska kielteisen päätöksen perustelu kertoo, missä kohtaa asia kaatui. Jos päätös nojaa rajoitusehtoon, yhtiö ei ole ottanut kantaa siihen, oliko yritys ylipäätään vastuussa. Jos päätös nojaa omavastuuseen, vahinkoa ei ole tutkittu lainkaan.
Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä heti, kun vahingosta saadaan tieto, eikä vasta silloin kun kirjallinen vaatimus saapuu tai vahingon lopullinen määrä selviää. Ilmoitusaika lasketaan lähtökohtaisesti siitä hetkestä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon vahingosta, ja se on tyypillisesti vuosi. Juridisesti asia ei ole aivan näin suoraviivainen, mutta myöhästymisen riski poistuu vain tekemällä ilmoitus ajoissa.
Mitä vastuuvakuutuksesta ei korvata
Rajoitusehdot ovat vastuuvakuutuksen kriittisin osa, ja niiden soveltaminen ratkaisee valtaosan kielteisistä päätöksistä. Ehdot eivät myöskään ole yhtiöstä toiseen samanlaisia, vaikka ne perustuvat historiallisesti samoihin malliehtoihin.
Rajoitusehtoon vetoaminen on vakuutusyhtiölle myös kaupallisesti houkuttelevaa, koska jokainen evätty korvaus parantaa tulosta. Kokemukseni mukaan ehtoja sovelletaan säännöllisesti laajemmin kuin niiden sanamuoto edellyttäisi, ja juuri siksi kielteisen päätöksen perustelu kannattaa lukea sanatarkasti ehtoa vasten.
Rajoitusehdot yksityiskohtaisesti arrow_forwardOsan rajoituksista saa pois pyytämällä
Moni rajoitusehto on poistettavissa tai kavennettavissa erillisellä laajennuksella, eikä niitä tarjota oma-aloitteisesti. Työn kohteena olevan omaisuuden ja hallussa olevan vieraan omaisuuden turva ovat tavallisimmat laajennukset, ja ne ovat juuri niitä, joita rakennus-, LVI- ja asennusalan yritykset käytännössä tarvitsevat.
Toinen säännöllisesti unohtuva kohta on vakuutettu toiminta. Vakuutusmaksu perustuu siihen liiketoimintaan, jonka yritys on ilmoittanut vakuutusyhtiölle. Kun siivousyritys laajentaa toimintaansa kiinteistönhoitoon ja aurauskalustolla aiheutetaan vahinko, päätös on todennäköisesti kielteinen: kyseistä toimintaa ei ollut vakuutettu. Vakuutus ei ole väärä, vaan vanhentunut.
Kannattaa siis kysyä vakuutusyhtiöltä suoraan kaksi asiaa: mitkä oman toimialan tyypillisimmistä vahingoista jäävät nykyisillä ehdoilla korvaamatta, ja mitä ne maksaisivat laajennuksina. Vastaus on usein huomattavasti halvempi kuin yksi korvaamatta jäänyt vahinko.
Kolme virhettä jotka maksavat rahaa
Olen tehnyt ja tarkastanut urani aikana tuhansia vastuuvahinkojen korvauspäätöksiä sekä vakuutusyhtiön että asiakkaan puolelta. Samat kolme virhettä toistuvat riippumatta toimialasta ja vahingon koosta.
Ylivoimaisesti eniten virheitä tapahtuu siinä, ettei vahinkoilmoitusta tehdä heti kun vahinko tulee tietoon. Jäädään odottamaan yksilöityä vaatimusta tai lopullista summaa. Tämä on kallein virhe, koska pahimmassa tapauksessa vakuutusyhtiöllä on oikeus antaa kielteinen päätös pelkästään sillä perusteella, että ilmoitus tehtiin liian myöhään. Silloin vahinkoa ei tutkita lainkaan, olipa vaatimus kuinka perusteltu tahansa.
Toinen on korvauksen maksaminen omasta pussista ennen vakuutusyhtiön päätöstä. Vakuutusyhtiö selvittää vahingon määrän aina itsenäisesti, eikä se ole sidottu siihen mitä osapuolet ovat keskenään sopineet. Pahimmassa tapauksessa yhtiö toteaa jälkikäteen, ettei korvausta olisi tarvinnut maksaa lainkaan tai että oikea määrä oli murto-osa maksetusta.
Usein kysyttyä
Tuliko korvaushakemukseen kielteinen päätös?
Luen päätöksen ja vakuutusehdot läpi ja kerron suoraan, onko perustelu kestävä. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
PYYDÄ ILMAINEN ARVIO