Tuotevastuuvakuutus — mitä se korvaa ja missä sen raja kulkee
Tuotevastuuvakuutus korvaa vahinkoja, jotka yrityksen luovuttama tuote aiheuttaa muille ihmisille tai muulle omaisuudelle. Se ei korvaa tuotetta itseään eikä sen korjaamista.
Yleisin syy kielteiseen päätökseen ei ole rajoitusehto vaan se, ettei lain mukaista korvausvastuuta ole syntynyt lainkaan.
Mitä tuotevastuuvakuutus korvaa
Tuotevastuuvakuutus on tarkoitettu yrityksille, jotka valmistavat, maahantuovat tai myyvät tuotteita. Se kattaa henkilö- ja esinevahingot, jotka aiheutuvat siitä, että toiselle luovutettu tuote on viallinen tai turvallisuudeltaan puutteellinen.
Raja toiminnan vastuuvakuutukseen on selvä. Toiminnan vastuuvakuutus korvaa vahinkoja, jotka yritys aiheuttaa toimimalla huolimattomasti. Tuotevastuuvakuutus korvaa vahinkoja, jotka aiheutuvat tuotteen ominaisuuksista sen jälkeen kun tuote on luovutettu eteenpäin. Toiminnan vastuuvakuutuksissa tuotteen aiheuttama vahinko on nimenomaisesti rajattu ulos, joten ilman erillistä tuotevastuuvakuutusta tämä riski jää kokonaan kattamatta.
Luovutushetki on ehdon kannalta olennainen. Ennen luovutusta tapahtunut vahinko ei ole tuotevastuuvahinko, ja koekäyttöön tai testaukseen annettua tuotetta ei pidetä luovutettuna lainkaan. Jos yrityksellä on sekä valmistus- että asennustoimintaa, molempia vakuutuksia tarvitaan rinnakkain. Muuten yksi ja sama vahinko voi pudota kummankin vakuutuksen väliin sen mukaan, kummasta se katsotaan johtuvan.
Tuotevastuuvakuutus ei ole tuotevakuutus eikä takuu
Kokemukseni mukaan yleisin väärinkäsitys tuotevastuuvakuutuksesta on se, että vakuutusta voisi käyttää aina kun korvauksen maksaminen on yrityksen oman edun mukaista. Asiakas on tyytymätön, asiakassuhde on tärkeä, ja korvaus tuntuu järkevältä tavalta hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole tässä mukana, ellei korvausvastuun edellytykset täyty.
Vastuuvakuutuksen logiikka on koko lajissa sama, ja tuotevastuuvakuutus ei ole poikkeus: vakuutus korvaa vain sen, mistä yritys on lain mukaan korvausvastuussa. Jos vahinko on tapahtunut mutta virhettä tai huolimattomuutta ei voida osoittaa, korvausvastuuta ei ole syntynyt eikä vakuutuksesta ole mitään korvattavaa. Vakuutusyhtiö ei tässä kohtaa vetoa mihinkään rajoitusehtoon, koska sitä ei tarvita.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopu asiakkaan kanssa kannattaa erottaa vakuutusasiasta. Yritys voi hyvittää asiakkaalle mitä haluaa, mutta hyvitys ei siirry vakuutusyhtiön maksettavaksi pelkästään sillä perusteella, että se on maksettu. Päinvastoin: sopimukseen tai takuuseen perustuva vastuu on jokaisen yhtiön ehdoissa erikseen rajattu ulos, ellei vastuuta olisi ollut ilman sitä sitoumusta.
Sama koskee tuotteen lupauksia. Jos tuotteella ei ole sitä vaikutusta tai suorituskykyä, joka sille on luvattu, kyse ei ole korvattavasta vahingosta lainkaan. Tämä on kirjattu erikseen jokaisen neljän yhtiön ehtoihin. Tuotevastuuvakuutus vastaa kysymykseen ”vahingoittiko tuote jotakuta muuta”, ei kysymykseen ”toimiko tuote niin kuin luvattiin”.
Milloin vahinko johtuu tuotteesta ja milloin työsuorituksesta
Vakuutuslautakunnan ratkaisu vuodelta 2021 näyttää, kuinka pitkälle korvausvastuun puuttuminen kantaa. Tapauksessa kaikki vakuutuksen ulkoiset edellytykset olivat kunnossa: tuotevastuuvakuutus oli voimassa, tuote oli oikeasti viallinen ja vahinko oli kiistaton. Korvausta ei silti tullut.
K Oy oli ostanut suomalaiselta maahantuojalta tuuletusputkien tiivistekumeja ja myynyt ne edelleen urakoitsijalle, joka asensi ne asuinkerrostalon kattorakenteisiin. Kahdeksan vuotta myöhemmin tiivisteitä havaittiin haljenneen, ja niistä oli vuotanut vettä kattorakenteisiin ja ylimmän kerroksen huoneistoihin. Sekä K Oy että vakuutusyhtiö olivat yhtä mieltä siitä, että tiivistekumeissa oli valmistusvirhe.
Lautakunta arvioi ensin, minkä lain nojalla vahinkoa käsitellään. Se katsoi, että tiivisteet oli liitetty ainesosiksi rakennukseen käyttötarkoituksensa mukaisesti, joten vesivahinkoja oli pidettävä kauppalain 67 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisina tuotevahinkoina eli välillisinä vahinkoina. Ja välillisen vahingon korvaaminen edellyttää kauppalain 40 §:n mukaan, että vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella.
Tässä ketju katkesi. K Oy ei ollut käyttänyt apulaisia velvoitteensa täyttämiseen, ja silmämääräisessä tarkastuksessa tiivistekumeissa ei ollut havaittavissa mitään vikaa. Lautakunta totesi, ettei myyjän puolella ollut osoitettavissa omaa tuottamusta, eikä tutkittua tietoa siitä, missä kohtaa sopimusketjua virhe oli syntynyt, ollut esitetty lainkaan.
Ratkaisusta kannattaa lukea kaksi asiaa. Ensimmäinen on, että jälleenmyyjän ja valmistajan asema on aidosti erilainen: valmistajalta virheen syntyminen on helpompi osoittaa kuin väliportaalta, joka ei ole voinut vikaa havaita. Toinen on näytön merkitys. Lautakunta kiinnitti nimenomaisesti huomiota siihen, ettei selvitystä halkeamien syystä ollut esitetty. Selvitys tuotteen vikaantumismekanismista on siis oman edun mukaista hankkia, vaikka virhe olisi osapuolten kesken riidaton.
Onko tuote merkitty vakuutuskirjaan
Yhtiöiden välillä on yksi ero, joka ei näy tuoteselosteesta ja joka ratkaisee kokonaisen tuoteryhmän kohtalon. Osa yhtiöistä on sitonut vakuutuksen vakuutuskirjaan merkittyihin tuotteisiin, osa vakuutettuun toimintaan.
VA90, 1.1.2021
VA90, 1.9.2020
VA 02, 1.1.2025
YT301, 1.1.2024
Turva VA90 kohta 1 (1.1.2021), LähiTapiola VA90 kohta 1 (1.9.2020), Pohjola VA 02 kohta 3.1 (1.1.2025), Fennia YT301 kohdat 1.1 ja 1.2 (1.1.2024).
Ero on käytännössä merkittävä kasvavalle yritykselle. Tuotevalikoima laajenee jatkuvasti, mutta vakuutuskirjaa ei päivitetä joka kerta. Jos yhtiö on Turva tai LähiTapiola, tuoteluettelo kannattaa tarkistaa vakuutuskirjalta aina kun uusi tuoteryhmä otetaan myyntiin.
Mitä tuotevastuuvakuutus ei korvaa missään yhtiössä
Osa rajoituksista toistuu kaikilla neljällä yhtiöllä lähes samoin sanoin. Ne kannattaa tuntea, koska ne selittävät suurimman osan kielteisistä päätöksistä.
Tuotetta itseään ei korvata. Jos viallinen kone rikkoutuu, sen korjaaminen tai vaihtaminen on yrityksen ja asiakkaan välinen kauppaoikeudellinen asia. Vakuutus tulee kuvaan vasta kun tuote vahingoittaa jotain muuta.
Vahinkoa ei korvata, jos se olisi voitu estää korjaamalla tai vaihtamalla tuote. Tämä on käytännössä laajin yksittäinen rajaus. Se sulkee ulos tilanteet, joissa tuotteen vika oli tiedossa ja korjattavissa ennen kuin seurausvahinko ehti syntyä.
Takaisinvedon kustannuksia ei korvata. Reklamaatio, palautus, korjaus, vaihto, irrottaminen, uudelleen asentaminen, hävittäminen ja markkinoilta poistaminen ovat kaikki rajattuja ulos. Näitä varten on erillinen takaisinvetovakuutus, jollainen on esimerkiksi LähiTapiolalla ja Turvalla ehdolla VA91. Fennian YT301 on tässä muita väljempi: se korvaa takaisinvedosta huolimatta vahingonvaaran tiedottamisesta aiheutuvat kulut, jos kyse on välittömästi uhkaavan korvattavan vahingon torjunnasta.
Puhdasta varallisuusvahinkoa ei korvata. Taloudellinen menetys, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon, jää ulkopuolelle. Asiakkaan menettämä myynti sen takia, että tuote ei toiminut, ei siis kuulu tuotevastuuvakuutukseen. Sen kattamiseen tarvitaan varallisuusvastuuvakuutus, jos se yritykselle ylipäätään myönnetään.
Turvalla ja LähiTapiolalla on lisäksi kaksi rajausta, joita Pohjolalla ja Fennialla ei ole. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos tuotteen virhe oli vakuutetun tiedossa tai olisi pitänyt olla tiedossa ennen tuotteiden liikkeelle laskemista, eikä vahinkoa tuotteesta, joka on laskettu liikkeelle käytettynä. Molemmilla on myös suljettu tuoteluettelo, jonka ulkopuolelle jäävät muun muassa lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, kehon sisäiset implantit ja ilma-alukset. Pohjolalla vastaava rajaus koskee aineita: asbesti, lyijy, PCB, PFAS-yhdisteet, geenimuunnellut organismit ja rakenteissa olevat home- ja bakteerikasvustot on rajattu ulos nimeltä.
Kun tuotevastuuvakuutuksesta tulee kielteinen päätös
Tuotevastuupäätöksessä kannattaa lukea ensin se, mihin päätös nojaa. Vaihtoehtoja on kaksi, ja ne johtavat aivan eri suuntaan.
Jos päätös nojaa rajoitusehtoon, riita koskee ehdon sanamuotoa ja sen soveltamisalaa. Silloin kannattaa tarkistaa, sopiiko ehto todella tähän tilanteeseen ja onko yhtiö tulkinnut sitä laajemmin kuin sanamuoto antaa myöten. Tämä on sama asetelma kuin toiminnan vastuuvakuutuksen rajoitusehtojen kanssa.
Jos päätös sen sijaan nojaa siihen, ettei korvausvastuuta ole syntynyt, riita ei ole vakuutusoikeudellinen vaan vahingonkorvausoikeudellinen. Silloin kysymys on siitä, oliko yrityksen puolella virhe tai huolimattomuus, ja mihin lakiin vastuu perustuu. Tuotevastuulaki, kauppalaki ja vahingonkorvauslaki johtavat eri lopputulokseen samasta tapahtumasta, ja niiden välinen rajanveto ratkaistaan yksittäistapauksen perusteella.
Yleisin virhe muutoksenhaussa on keskittyä päätöksessä oleviin faktavirheisiin. Kokemukseni mukaan päätöksissä on usein vääriä päivämääriä tai epätarkkoja kuvauksia tapahtumista, ja niiden oikaisemisesta tulee helposti koko oikaisupyynnön sisältö. Faktavirheen korjaaminen ei kuitenkaan yksin muuta päätöstä. Ratkaisevaa on vedota niihin seikkoihin, jotka ovat vakuutusehtojen ja korvausvastuun kannalta merkityksellisiä. Väärä päivämäärä kannattaa toki oikaista, mutta se on harvoin se seikka, joka päätöksen kääntää.
Usein kysyttyä
Evättiinkö korvaus tuotevastuuvakuutuksesta?
Käyn korvauspäätöksen ja vakuutusehdot läpi ja kerron, nojaako epäys rajoitusehtoon vai korvausvastuun puuttumiseen. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
PYYDÄ ILMAINEN ARVIO